Tuusulan asuntomessut | ”Jos nyt sauna olisi” – Antti Kaikkosesta on muovautunut kätevä remonttireiska

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) kulunut vuosi on ollut monin tavoin hektinen. Koronapandemia on tuonut ministerin tehtävään uudenlaisia haasteita, kodin remontointi on vienyt ison siivun vähäisestä vapaa-ajasta ja 21. heinäkuuta syntynyt pieni poika muutti työkuviot kertaheitolla. Kaikkosen piti olla yksi pääministerin sijaisista.

– Tässä kävikin niin, että sijaiselle piti hankkia sijainen, ministeri hymähtää.

Antti Kaikkonen syntyi Turussa vuonna 1974, jolloin hänen vanhempansa opiskelivat siellä. Sittemmin vanhempien työkuviot toivat perheen Tuusulaan. Kaikkonen oli kuusivuotias. Hän muistaa yhä, miten ystävystyi naapurin lasten kanssa.

– Olin kuusi- tai ehkä seitsemänvuotias. Naapuriimme oli juuri muuttanut uusi perhe, jonka lapset Mika ja Tero kutsuttiin meille synttäreille, vaikka emme olleet heitä koskaan tavanneet. Siitä alkoi pitkäaikainen ystävyys naapureiden kanssa.

40 vuoden aikana Tuusulan moni kolkka on tullut tutuksi. Kaikkonen on asunut muun muassa Kellokoskella ja Rusutjärvellä sekä eri puolilla Hyrylää. Asumismuodoista lähes kaikki ovat tulleet tutuiksi.

– Olen asunut kerrostalossa, rivitalossa ja omakotitalossa. Vuokralla ja omistusasunnossa. Tällä hetkellä asumme paritalon puolikkaassa Tuusulan kirkonkylässä aika lähellä Rantatietä.

Ajattelen niin, että luonnon läheisyys on ihmiselle hyväksi.

Jokaisessa paikassa on ollut oma viehätyksensä.

– On hyvä muistaa, ettei Tuusula ole pelkkä Hyrylän seutu. Pohjois-Tuusulan Jokela ja Kellokoski ovat elinvoimaisia ja viihtyisiä taajamia. Lisäksi tärkeä osa Tuusulaa ovat lukuisat maaseutukylät, Kaikkonen painottaa.

Hän kertoo arvostavansa kotikuntansa luonnonläheisyyttä ja sen maaseutumaisuutta.

– Ajattelen niin, että luonnon läheisyys on ihmiselle hyväksi. Toivottavasti tätä ei Tuusulassa tärvellä.

Jos Kaikkonen saisi vapaasti valita Tuusulasta minkä tahansa paikan, jossa asua, hän muuttaisi oitis Halosenniemeen, Pekka Halosen taiteilijakotiin.

Jos kuitenkin aivan vakavasti puhutaan, ei hän lähtisi taloa omakseen muuttamaan, vaikka jostain kummallisesta syystä sellainen tilanne eteen tulisikin.

– On parempi, että se pysyy museona. Silloin siitä on kaikille iloa. Rakennus on mielestäni tosi komea ja se sijaitsee upealla paikalla niemen päässä Tuusulanjärvellä.

Kaikkosen listaus oman kodin pakollisesta varustuksesta on varsin vaatimaton.

– Sauna olisi hyvä olla ja ehkä takkakin. Ja ainakin pieni oma piha on kiva. Tätä nykyä arvostan omaa rauhaa.

Oman rauhan soppi löytyy myös kotoa, tosin ihan perinteiseksi miesluolaksi sitä ei voi kutsua.

– Meillä on pieni parvi, jonne olen rakentanut oman työpisteeni tietokoneineen ja kirjahyllyineen. Työhöni puolustusministerinä ja kansanedustajana kuuluu paljon lukemista ja kirjoittamista. Parvi on hyvä paikka molempiin. Olen siellä hieman omissa oloissani, ja se tekee aina välillä hyvää. Tosin juuri näitä viikkoja vietän kovin mieluusti vastikään syntyneen pienen poikamme kanssa.

Vuosien ja muuttojen saatossa Kaikkosesta on kuoriutunut myös aikaansaava remontoija.

– Tykkään puuhailla ja tehdä pieniä remonttihommia. Siinä näkee heti työnsä tulokset. Maalaukset ja pienet nikkaroinnit sujuvat nykyisin jo aivan hyvin, vaikka itse sanonkin.

Viime vuoden lopulta saakka Kaikkonen on remontoinut nykyistä kotiaan ahkeraan tahtiin yhdessä kihlattunsa Jannika Rannan kanssa.

–  Toissa sunnuntaina saatoimme viimein todeta, että nyt tämä alkaa olla lopultakin valmis. Seuraavan päivän iltana tuli lähtö synnytyssairaalaan. Varsin hyvä ajoitus siis.

Asuntomessuja Kaikkonen kiertää mielellään, ja niitä onkin tullut koluttua vuosien saatossa yksi jos toinenkin. Tänä vuonna hän pitää Tuusulan asuntomessujen avajaispuheen.

Erityisen hyvin mieleen ovat jääneet edelliset Tuusulassa pidetyt asuntomessut kahdenkymmenen vuoden takaa. Kaikkonen suoritti silloin opintoihin liittyvää korkeakouluharjoittelua Tuusulan kunnalla.

– Silloinen kunnanjohtaja Jorma Hämäläinen määräsi minut muutamiin erityistehtäviin, joihin kuului myös joidenkin kunnan messuvieraiden isännöinti messualueella. Nuo messut olivatkin melkoinen menestys. Silloin taidettiin tehdä myös asuntomessujen kaikkien aikojen kävijäennätys, meikäläisestä huolimatta, Kaikkonen veistelee.

Suomen asuntopolitiikassa Kaikkonen näkee paljon hyvää, mutta myös petrattavaa löytyy.

– Hyvää on esimerkiksi se, että asuntolainojen korkotaso on matalalla. Tämä on erityisesti meille asuntovelallisille tärkeä asia.

Haasteet hän näkee aluekehityksessä.

– Muuttotappioalueilla asuntojen hinnat laskevat, ja ihmisten on vaikea saada asunnostaan asiallista hintaa. Vastaavasti kasvukeskuksissa asumisen hinta on noussut korkeaksi. Monilta menee valtava osa palkastaan tai eläkkeestään pelkästään asumisesta aiheutuviin menoihin. Tähän kannattaisi yrittää hakea parempaa tasapainoa.

Jos Antti Kaikkosen kouraan yhtäkkiä ilmestyisi taikasauva, jota heilauttamalla asuntoasiat saataisiin paremmalle tolalle, tietäisi hän, mitä sauvalla tekisi.

– Mielestäni asuntotuotannon pitäisi vastata paremmin ihmisten toiveita asumisesta. Tutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista haluaisi asua omakoti- tai rivitalossa. Silti uusien asuntojen tuotanto painottuu aika lailla kerrostaloasuntoihin. Toivoisin, että mahdollisimman moni suomalainen voisi asua sillä tavalla kuin kokee omaan elämäntilanteeseensa parhaaksi, Kaikkonen pohtii.