Kalat pääsevät pian kulkemaan vapaammin Mätäjoessa – 1980-luvun pato puretaan ja tilalle tehdään koski

Luonto: Mätäjokea varjostaa kalakuolemat. Aktiivit ja talkoolaiset ovat tehneet paljon työtä joen kunnon parantamiseksi.

Ohikulkijat pysähtyivät pohtimaan, mitä joelle aiotaan tehdä, kun se on aidattu työmaa-aidoilla. Osa tiesi, mistä on kyse. Anniina Virtanen
Anniina Virtanen

Anniina Virtanen

Mätäjoki on silloin tällöin otsikoissa, mutta ei aina myönteisessä valossa. Vuonna 2018 HU uutisoi, että Mätäjoen kalat kuolivat, kun happi loppui. Sitä ennen vuonna 2013 selvitettiin jokeen laskenutta myrkkyvuotoa.

Myrkkyvuodosta on onneksi selvitty, ja lisähelpotusta on tulossa myös hapenpuutteeseen.

Pian Trumpettipuistossa, Kannelmäen ja Malminkartanon rajalla sijaitseva Mätäjoen pato puretaan ja korvataan uudella, parikymmentä metriä pitkällä koskipaikalla. Luonnonmukainen koskialue hapettaa vettä paremmin ja tuo virtavesilajeille apua kuumina kesäkausina sekä heikkohappisina talvikuukausina.

On Mikael A. Mannisen ansiota, että Mätäjoen Trumpettipuiston lähistöllä sijaitseva pato puretaan. Hän kuuluu Virtavesien hoitoyhdistykseen.

– Jos en väärin muista, vuonna 2014 otin sen ensimmäisen kerran puheeksi. Kaupunki on aina suhtautunut siihen myönteisesti, mutta vasta nyt sille saatiin budjetissa rahaa, hän kertoo.

1980-luvulla tehty pato vuotaa, eikä lammessa sen vuoksi pysy vesi. Linnuille aiotaan tehdä pintakiviä jokeen. Anniina Virtanen

Patoprojektissa on ollut parin vuoden ajan mukana myös WWF Suomi, jonka virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen kuvaa Mätäjoen aluetta vesieläinten paratiisiksi.

– Mätäjoessa elää ainakin taimenia, haukia, ahvenia, särkiä ja suutareita. Kun pato puretaan ja tilalle tehdään koskipaikka, saadaan kymmenen kilometriä yhtenäistä uomastoa, jossa kalat pääsevät liikkumaan esteettä, hän sanoo.

Tänä vuonna asia on edennyt rivakasti, ja heinäkuun aikana padolla on aloitettu valmistelevia töitä. Varsinainen padon purku alkaa työaikataulun mukaan heinä-elokuun vaihteessa ja uusi luonnonmukainen koski olisi valmis elo-syyskuun vaihteessa.

– Talkoolaisten kanssa teemme hienosäätöä, jolla varmistetaan kosken esteettömyys kaloille ja muille vesieläimille, Vihtonen kertoo.

Veden pinnan lasku lammessa aiheuttaa joskus pahaa hajua ympäristöön. Anniina Virtanen

Pato on tehty jokeen 1980-luvulla, jotta puiston läheisyyteen Kartanonhakaan syntyisi lampi. Pato on ollut osa puistosuunnitelmaa. Lammen veden pinta ei kuitenkaan ole pysynyt paikoillaan, koska pato vuotaa.

– Tämän seurauksena kuivalla kelillä lampi kuivuu ja sen eliöt kärsivät. Siitä aiheutuu myös esteettistä haittaa sekä pahaa hajua, Manninen kuvailee.

Hänen mukaansa jotkut ovat myös ihmetelleet, että miksi patoa ei vaan pureta ja sillä siisti.

– Ei sekään olisi hyvä ratkaisu, sillä lammen muut eliöt kärsisivät. Siellä on uhanalaisia lintuja ja pesiä rantakasvillisuudessa. Se on saanut 30 vuotta kehittyä, sillä on jo oma eliöstönsä, Manninen perustelee.

Kosken myötä veden pinta pysyisi lammessa Mannisen mukaan paremmin kuin koskaan.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut