Helsinki pelastui pelätyltä rottainvaasiolta – nämä asuinalueet ovat poikkeus

Eläimet: Helsingin kaupunkirottien määrä on pysynyt koronarajoitusten purkamisen jälkeen maltillisena. Yliopiston rottatutkimus jatkuu edelleen.

Rottien määrä ei rottatutkija Tuomas Aivelon mukaan ole kasvanut Helsingissä sen jälkeen, kun koronarajoitukset purettiin. Jari Pietiläinen
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Koronarajoitusten purkamisen odotettiin tuovan tullessaan kaikkien aikojen rottakesän, jolloin tuhojyrsijöiden määrän ennustettiin paukahtavan Helsingissä ennätyssuureksi.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan pelätty rottainvaasio jäikin yllättäen varsin maltilliseksi.

– Minä ainakaan en nähnyt merkkejä siitä, että rottien määrä olisi loppukesästä kasvanut poikkeuksellisella tavalla, kertoo rottatutkija Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.

– Kävi oikeastaan päinvastoin: esimerkiksi Kalliossa rottia on havaintojen mukaan vähemmän kuin vielä viime vuonna.

Rottakannan vähenemiselle on Aivelon mukaan vaikea löytää yhtä ainoaa syytä.

– Kantakaupungin ulkopuolella elävien rottien määrää ei vielä ole ehditty analysoimaan tarkemmin. Voi olla, että kyse on normaalivaihtelusta, mutta se selviää, kun tutkimus etenee.

Ravintoloiden sulkeminen vähensi Aivelon mukaan rottien määrää Kalliossa radikaalisti jo keväällä.

Kalliossa on umpinaisia pihoja, joissa on elänyt jopa 50 yksilöä, mutta keväällä rottalaumat hävisivät lähes jäljettömiin.

– Sen sijaan Haagassa, Herttoniemessä, Lauttasaaressa ja Itäkeskuksessa on tehty uusia rottahavaintoja, Aivelo kertoo.

Alkuvuonna rottia vilisi tavallista enemmän muun muassa Kannelmäessä, Roihuvuoressa ja Munkkivuoressa.

"Rotta-mäkkärillä" käynnissä tehotorjunta Itä-Helsingissä – Näin kommentoi yrittäjä: kantaa on saatu pienennettyä

Luonto Koronarajoitusten erikoinen seuraus – rotat siirtyivät lähiöihin

Koronapandemian toinen aalto rantautuu Suomeen – Asiantuntija: "Nämä ovat nyt 2 ehdottomasti tärkeintä asiaa muistaa"

Tuomas Aivelo johtaa Helsingin kaupunkirottatutkimusta, joka on koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen.

Nelivuotisen tutkimushankkeen kuluessa Helsingin kaupunkirottien liikkuminen ja kulkureitit aiotaan seuraavien neljän vuoden kuluessa kartoittaa tarkemmin kuin koskaan aiemmin.

Aivelo on saanut työryhmineen hankkeeseen Koneen säätiöltä kaikkiaan 299 000 euron apurahan.

Hankkeesta on jäljellä vielä kolme vuotta.

Tutkimus on toteutettu muun muassa siten, että rottien oletetuille kulkureiteille on sijoitettu tuhansittain jälkilevyjä.

Levyt on sivelty etanolilla ja kimröökillä eli hiilijauheella. Kun rotta kävelee levyn yli, sen jalan- ja hännänjäljet jäävät levylle talteen. Tästä voidaan päätellä kunkin rotan kulkureittejä.

– Koululaiset ovat sijoittaneet levyjä ympäri kaupunkia, mutta koronakevään aikana tämä työ on ollut pysähdyksissä. Kun koulut pian alkavat, uskon, että levyjen sijoittelukin käynnistyy Helsingissä uudelleen, Tuomas Aivelo arvioi.

Kallion rotat hävisivät kuin taikaiskusta – Tuomas Aivelo: "Voivat olla nyt lähiöissä"

Mikä hanke?

Helsingin kaupunkirottatutkimus

Monitieteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on ymmärtää Helsingin kaupunkirottien elämää ja vuorovaikutusta ihmisten kanssa.

Rotat ovat ainutlaatuinen perustutkimuksen kohde.

Rottapopulaatioiden kokoihin vaikuttavat muun muassa ilmasto, sää, kaupunkirakenteet, -luonto ja -historia.

Kaupungistumisen myötä yhä suurempi osa ihmisistä tulee kohtaamaan rottia.

Lähde: Helsingin yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.