Sienimyrkytys vie kymmeniä sairaalaan vuodessa – Myrkytystietokeskukseenkin tulee sienistä satoja puheluja

Sienikausi on käynnissä. Kati Soininen
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Myrkytystietokeskukseen tulee vuosittain satoja puheluja koskien mahdollista altistumista myrkyllisille sienille. Soitot alkavat keväällä korvasieniaikaan ja kiihtyvät loppusyksyä kohti.

Vuosittain sienimyrkytyksen takia sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita on kymmeniä. Kaikki eivät kuitenkaan ole vakavia tapauksia.

Proviisori Anna-Kaisa Eronen Myrkytystietokeskuksesta kertoo, että sieniin liittyviä puheluita tulee vuosittain 500–750.

– Määrä vaihtelee sen mukaan, millainen sienivuosi on. Suurin osa soitoista koskee melko vaarattomia tapauksia, kuten että lapsi on maistanut tai nuolaissut jotain tuntematonta sientä.

Myös aikuisia huolettaa usein outojen sienien maistelu. 'Tuntematon' onkin Erosen mukaan yleisin koodinimi, mitä sieniä koskevista puheluista kirjataan Myrkytystietokeskuksessa.

Eronen tähdentää, että soitot Myrkytystietokeskukseen eivät mitenkään kerro siitä, miten moni lopulta joutuu hakeutumaan sienimyrkytysten takia sairaalahoitoon.

– Kaikkihan eivät edes soita meille, vaan he voivat hakeutua suoraan esimerkiksi päivystykseen. Me tilastoimme vain puhelut.

Suurin osa Suomessa kasvavista sienistä on myrkyttömiä, mutta mukaan mahtuu myös myrkyllisiä.

– Sairaalahoitoa vaativia sienimyrkytyksiä sattuu vuosittain kymmeniä, sanoo Munuais- ja maksaliiton kehittämispäällikkö Hanna Eloranta.

Kaikki eivät ole vakavia tapauksia. Esimerkiksi maksansiirtoja tarvitaan vain harvoin, ei edes joka vuosi.

– Valkoinen kärpässieni on erityisen haitallinen maksalle, jotkut toiset sienet taas munuaisille, Eloranta toteaa.

Sienen aiheuttama äkillinen munuaisvaurio voi johtaa dialyysihoitoon, mutta se jää pysyväksi vain reilulle kymmenesosalle.

Eloranta neuvoo sienestäjiä keskittymään vain sieniin, jotka tuntee varmasti.

– Uusia sienestäjäpolvia tulee kuitenkin koko ajan ja heidän on syytä opetella sienet, jotka ovat turvallisia.

Myös maahanmuuttajissa voi olla sienestäjiä, jotka eivät tunne kaikkia sieniä.

Vakavissa myrkytyksissä kyse on aina sienen syömisestä. Pelkkä maistaminen aiheuttaa harvoin vakavia oireita.

Sienimyrkytyksen oireiden alku vaihtelee vajaasta tunnista vuorokauteen. Munuais- ja maksaliitto kertoo tiedotteessa, että yleisimpiä alkuvaiheen oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu ja ripuli.

Hermostoon vaikuttavat myrkylliset sienet voivat aiheuttaa huimausta, päänsärkyä, sekavuutta ja harhoja sekä vakavissa tapauksissa jopa tajuttomuutta.

Alkuoireet voivat kuitenkin olla huomaamattomia ja esimerkiksi suippumyrkkyseitikin aiheuttamat oireet ilmaantuvat jopa vasta kahden viikon kuluttua syömisestä.

Myrkytystietokeskus vastaa ympäri vuorokauden äkillisten sienimyrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin kysymyksiin numerossa 0800 147 111.

Suomessa tavallisin maksavaurion aiheuttava sieni on valkokärpässieni. Muita erityisen myrkyllisiä sieniä ovat muun muassa suippumyrkkyseitikki, kavalakärpässieni ja myrkkynääpikkä. Korvasieni on raakana myrkyllinen, mutta oikein käsiteltynä syötävä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.