Jättikorttelin yhteispiha Helsingin kantakaupungissa on kuin linnan puisto – asukkaat kutsuvat sinne vieraitaan eväsretkelle

Vallila: Jalkapallokentän kokoinen sisäpiha on Suomen suurin umpikorttelipiha.

Emmi Tervala (oik.) kutsui ystävänsä Emma Rinnevaaran piknikille korttelin jättipihalle. - Tämä on paras paikka, lyhyt matka vessaan ja jääkaapille! naiset perustelevat. Jukka Hämäläinen
Jukka Hämäläinen

Jukka Hämäläinen

Kantakaupungin korttelipihat ovat enimmäkseen betoniaidoin lokeroituja asfalttipihoja. Taloyhtiö Sammatin piha Vallilassa ei voisi poiketa enempää tuosta näkymästä.

Korttelin keskellä on jota kuinkin jalkapallokentän kokoinen nurmikko, jolla kasvaa talonkorkuisia puurykelmiä.

Nurmella istuskelee ja loikoilee asukkaita iltapäivää viettämässä. Yhdessä kulmassa on päiväkodin leikkipuisto, toisessa pyykkinaruilla liehuvat lakanat ja pyyhkeet. On myös kaksi grillauspaikkaa ja pöytäryhmiä. Yhteispiha on Suomen suurin umpikorttelipiha.

Sisäpihan näkymät ovat kuin ranskalaisen linnan pihalta. Jukka Hämäläinen

Myös Apinalinnaksi kutsutun korttelin historia alkaa vuodesta 1918, jolloin Kone ja Silta Oy rakennutti pihan toisen taloyhtiön, Somerontie 14:n. Sammatin talot rakennettiin 1927–1929.

– Arkkitehtina molemmissa oli Armas Lindgren, joka halusi pihasta yhtenäisen. Pihasuunnitelman teki Elisabeth Koch, joka on suunnitellut myös Vallilan siirtolapuutarhan, asukas Harri Ahola kertoo.

Kontulalainen kerrostalopiha poikkeaa täysin totutusta – "Ihmisiä näkee kesäisin lukemassa, juttelemassa tai vaikka mansikoita poimimassa"

Korttelissa on noin 270 pientä alun perin työläisille rakennettua asuntoa.

– Pelkästään meidän yhtiössämme on asunut enimmillään 750 henkeä. Nyt asukkaita on vain 200.

Vuodesta 1969 korttelissa asunut, sittemmin pois muuttanut ja lopulta samaan asuntoon palannut Ahola viihtyy Apinalinnassa.

– Tämä on hieno paikka niin arkkitehtuurinsa kuin pihansa takia.

Helsingissä on toinenkin "Seurasaari", josta vain harva tietää – yksityinen puisto on kaupungin komeimpia

Ahola muistelee lukeneensa, että kortteli olisi rankattu kaupungin halutuimpien top-kymppiin.

– Mitä viimeksi katselin neliöhintoja, niin ne alkavat yhdeksällä. Vallilasta on tullut hipsterien suosima alue.

- Apinalinna-nimitys johtunee siitä, että täällä oli aikoinaan paljon lapsia ja vilkasta kuin Korkeasaaren apinalinnassa, Harri Ahola kertoo. Jukka Hämäläinen

Pilkottujen pihojen yhdistäminen on mahdollista taloyhtiöiden päätöksellä. Silti yhdistämisiä ei ole Helsingissä juurikaan tehty. Valtuutetut Petrus Pennanen (avoin puolue) ja Atte Harjanne (vihr.) tekivät tammikuussa valtuustoaloitteen pihojen yhdistämisen pilottihankkeesta.

– Korttelipiha luo taloista yhteisön, jolla on aiempaa laajemmat tilat virkistäytyä ja harrastaa pihallaan. Korttelipiha säästää rahaa yhteisen jätehuoltopisteen, sähköautojen latauspistokkeiden tai maalämpöpumpun muodossa.

Kaupunkiympäristölautakunta ei pilotoinnista innostunut vaan totesi, että yhteispihan luominen vaatii taloyhtiöiden sopimusta yhteisjärjestelyistä ja kustannuksista. Tämän jälkeen yhtiöt joutuvat hakemaan kaupungilta asemakaavan muuttamista.

Uudisrakentamisessa kaupunki on mahdollistanut yhteispihoja erityisesti Arabianrannassa, Jätkäsaaressa, Sompasaaressa ja Sörnäistenniemellä.

Juttua muokattu kello 13.12. korjattu Petrus Pennasen puoluekanta.

Grillaukseen on hyvät mahdollisuudet. Jukka Hämäläinen

Itä-Helsinki nousi asuntosijoittajien suosioon – ekonomisti listaa tekijät, jotka nostavat vetovoimaa

"Ainutlaatuinen 1930-luvun pihapiiri käyttöön" – Kun isot tapahtumat oli pakko perua, Teurastamolla päätettiin hyödyntää aluetta toisin

Peter Joy, 76, rakensi komean englantilaispuutarhan pihalleen – kasvibiologi ihmettelee suomalaisten vimmaa hävittää lupiini

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.