Vorschmack vegeksi – meilahtelaisravintola teki Mannerheimin klassikosta rohkean version

Trendit: Runsas vuosi sitten nimen Meiccu ottanut klassikkoravintola teki korona-aikana ennakkoluulottomia uudistuksia keittiössään.

Leo-Jukka Salonen ja Eija Salonen ja Meiccun uusi vorschmack. Sakari Nupponen
Sakari Nupponen

Sakari Nupponen

”Ootteko hulluja, kun tällaista teette”.

Muun muassa näin kilahti palautetta, kertovat ravintoloitsijat Leo-Jukka Salonen ja Eija Salonen uudesta ruokalajistaan.

Runsas vuosi sitten nimen Meiccu ottanut klassikkoravintola teki korona-aikana ennakkoluulottomia uudistuksia keittiössään. (Edelliset kommentit on annettu maistamatta.)

Marsalkka Mannerheimin yhdestä lempiruoasta, vorschmackista, syntyi kesällä vegeversio.

– Tytär ideoi. Hän kysyi meiltä, haluatteko, että teillä käy nuoria asiakkaita. Silloin pitää olla muutakin kuin läskisoosia.

Meiccu on siis profiloitunut klassisiin ravintolaruokiin, ja listalla pysyvät edelleen esimerkiksi läskisoosi, wieninleike, tartarpihvi ja paistetut muikut.

Suolakurkkua, hunajaa ja smetanaa -niminen alkupala saa rinnalleen täysvegen: suolakurkut, agavesiirapin ja kaura(creme)fraichen.

– Oli parempi tehdä vorschmackista heti täysvegeversio eikä kasvisversio, Leo-Jukka sanoo, ja näin se syntyy:

Ensin keitetään pari päivää kokoon tomaattia, tomaattipyreetä, sipulia ja paahdettua valkosipulia. Rungon antaa myöhemmin lisätty soijarouhe, ja sillin pikantin maun korvaa kapris. Maustetaan cayenne- ja mustapippurilla.

– Pippurisuutta pitää ehkä vielä vähän vähentää, Eija tuumii monen kuukauden kehittelyn tulosta.

Ja miltä se sitten maistui?

Aivan kuin se olisi ei-vegeä. Syvä maku. Kaurakermakin toimii. Pippurisuus saanee lähitulevaisuudessa säätöä. Annos on kaunis.

Mitähän Mannerheim olisi tästä kaikesta sanonut? Tarkkamakuinen herkkusuu protestoi jopa sitä, että eräässä hänen lempiruoassaan särkiliemi oli vaihdettu ahvenliemeksi. Toisaalta hän rakasti jotain hyvin tavallista, kuten satakuntalaista ruispuuroa.

Kasvisruokaa Marski sai tarjota vieraalleen 4.6.1942, kun 75-vuotispäiville ilmaantui omasta kutsustaan Saksan valtionjohtaja Adolf Hitler. Raittiille kasvissyöjälle katettiin omat eväät: vihannesvanukkaita, jotka henkivartijat ensin maistoivat. Jälkiruoaksi erikoisruokavalioiselle tuli hedelmäsalaattia ilman Kirschwasseria. Kaikkien kauhuksi Mannerheim pani juhlalounaan päätteeksi sikarin palamaan.

Kun Mannerheim teki muodollisen vastavierailun, hänelle tarjottiin sikareja. Nyt se on kielletty Saksankin avintoiloissa, vaikka tupakan vastustamisella on ollut kielteinen poliittinen leima.

Saloset ovat pyörittäneet Meiccua runsaan vuoden. Korona sulki paikan, muttei lopeta kesäloman jälkeen tulevaisuuden suunnittelua ja varautumista siihen, mikä se sitten onkin.

Isoa keittiötä on tarkoitus hyödyntää noutoruokien toimittamisessa, ja sille listalle tulee itämainen tuulahdus Salosten nuoremman polven Yuzu Sushi Barin reseptiikasta. Yuzu oli yksi niistä ravintoloista, jotka onnistuivat lisäämään myyntiään koronan aikana.

Ensi kesänä Kuusitien ja Pihlajatie kulmaukseen tulee parklet-terassi. Matkaa yläkerrasta katutasolle on, mutta se este aiotaan voittaa.

Kuusihokki

UKK:n ajasta Eino Gröniin

Meiccu on erikoinen tapaus ja Salosen suvun tarina yhtä erikoinen. Perhe oli ennen sotia Viipurissa ruoka- ja herkkubisneksen ytimessä, ja muutti monen muun evakon tapaan Meilahteen.

Lapsuutensa ja nuoruutensa näillä kulmilla viettänyt Leo-Jukka Salonen, muistelee jo isovanhempien käyneen täällä. Paikan nimi oli tuolloin HOK:n ravintola n:ro 11. Kansan suussa se vääntyi osoitteen mukaan Kuusihokiksi ja Risuhokiksi, joka taas juontui alkuperäisistä tuoleista, joiden narupunokset eivät kestäneet kulutusta.

– Faija (Leo) ja hänen veljensä (Pekka) kävivät enemmän Tullinpuomissa ja Primulan kahvilassa, joka on nyt olutravintola Mullikka.

Pekka johti monet vuodet Savoyn keittiötä. Leosta tuli presidentti Urho Kekkosen luottokokki, joka seurasi tätä valtiovierailuilla muun muassa kuuluisalle matkalle Tunisiaan, jossa Kekkonen kiipesi palmuun. Näistä edesottamuksista kertoo Eini Tannerin teos Menu Leo Salosen tapaan. Vuonna 1980 painettua kirjaa löytää antikvariaateista.

Muistelmissa paljastetaan, mitä Kekkoselle tarjottiin yllättävällä matkalla Viroon 1964, ja kuinka Jugoslavian presidentti Josip Broz Tito hiippaili yöllä Linnan keittiöön napsiakseen suomalaisia nakkeja, joihin hän oli tykästynyt.

Linnanjuhlien lisäksi Leo Salonen isännöi monia legendaarisia helsinkiläisravintoloita, kuten Mottia, Suomalaista Klubia, Katajanokan Kasinoa ja Särkänlinnaa. Kaiken lisäksi hän oli mahdollisesti maamme ensimmäinen tv-kokki. Ikävä kyllä tuon ajan ohjelmia ei ole nauhalla, koska ne esitettiin suorina lähetyksinä.

Tänään keskiviikkona Meiccussa estradille astuu tangokuningas Eino Grön, 81.

– Faija nyrkkeili, Eikka paini. Amerikan-vuosina he kävivät katsomassa ammattilaisten otteluja. Grön on perhetuttujamme pitkältä ajalta, ja hänestä on mukava touhuta ja esiintyä edelleen.

Silmäys Eini Tannerin historiikkiin kertoo, että Leo Salonen ja hänen keittotaitonsa oli kaikkien oman aikansa viihdetähtien suosiossa – toki myös koti- ja ulkomaisten valtiomiesten.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.