"Lapsilla on kokemuksia siitä, etteivät he ole minkään arvoisia" – Koulukiusaajat ja kiusatut ovat muita enemmän irrallaan ympäristöstään

Nyt julkaistut koulukiusaamista koskevat tutkimustulokset ovat alustavia ja aihetta käsittelevä tutkimus julkaistaan myöhemmin. Arkisto / Pyry Krappe
Jussi Vehkasalo

Jussi Vehkasalo

Koulukiusattujen ja -kiusaajien osallisuuden kokemus on matalampi kuin oppilailla, jotka eivät lainkaan kiusaa muita tai tule kiusatuiksi. Osallisuuden kokemus kertoo muun muassa siitä, kokevatko nuoret, että heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa ja heidän tekemisillään on merkitystä, kerrotaan THL:n tiedotteessa.

Tulos käy ilmi vuoden 2019 Kouluterveyskyselystä, johon osallistuivat perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kiusatuksi joutuneiden osallisuuden kokemus oli vielä matalampi kuin muita kiusaavien. Erityisesti tämä ero näkyy lukiolaisilla.

– Lapsilla on kokemuksia siitä, etteivät he ole minkään arvoisia tai että kukaan ei mahda heidän tilanteelleen mitään. Ja mikä ehkä pahinta, että he eivät ole kenellekään toiselle lapselle merkityksellisiä, kertoo SOS-Lapsikylän Apuu-chatiin projektipäällikkö Johanna Virtanen tiedotteessa.

Apuu-chat on suunnattu 7–12-vuotiaille lapsille. Perheen ongelmien yhteys kiusatuksi tulemiseen on huomattu nuorempien koululaisten yhteydenotoissa.

– Jos lapsen läheiset aikuiset ovat hyvin kuormittuneita, lapsi ei välttämättä saa riittävästi apua kaverisuhteissa ilmeneviin ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen. Kun ongelmia ei ratkaista, lapsi voi jäädä kaveripiirin ulkopuolelle ja yksin, jatkaa Virtanen.

Kysely paljastaa karun totuuden kouluista – "Kiusaaminen ei ole vähentynyt nuorten keskuudessa"

Tiedotteen mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisten osallisuuden kokemuksessa havaittiin selkeää portaittaista eroa sen mukaan, kuinka usein kiusaamista tapahtui. Osallisuuden kokemus oli sitä matalampi mitä useammin he tulivat kiusatuiksi tai mitä useammin he kiusasivat muita. Usein kiusatuksi tulleiden osallisuuden kokemus oli hieman heikompi kuin muiden.

– Vaikka muiden kiusaamisen ja osallisuuden kokemuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei vielä tässä tutkimuksessa tutkittu, voidaan aiemman tutkimuksen perusteella päätellä, että vahva osallisuuden kokemus ehkäisee kiusaamiseen osallistumista. Kunnissa kannattaa siis panostaa lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseen, sanoo tutkija Lotta Virrankari tiedotteessa.

Osallisuuden kokemusta mitattiin THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla. Osallisuusindikaattori kuvaa muun muassa sitä, kokeeko vastaaja päivittäiset tekemisensä merkityksellisiksi, kuuluuko hän itselleen tärkeään yhteisöön ja pystyykö hän vaikuttamaan asioihin omassa elämässään ja elinympäristössään.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että koulukiusaamiseen osallistuminen liittyy oman sosiaalisen aseman ylläpitämiseen ja parantamiseen. Myös henkilökohtaiset ongelmat, kuten käytöshäiriöt tai perheen ongelmat, voivat vaikuttaa kiusaajaksi ryhtymiseen. Niin ikään aiempien tutkimusten perusteella nuorena koulukiusatuksi tuleminen ennakoi osattomuutta vielä aikuisenakin. Kiusatuilla, jotka kiusaavat muita myös itse, vaikutukset hyvinvointiin ovat suurimmat.

Nyt julkaistut tulokset ovat alustavia ja aihetta käsittelevä tutkimus julkaistaan myöhemmin. Tutkimusta toteuttaa Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Sokra-koordinaatiohanke. Tutkimus tukee Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman toteutusta.

Kiusaajat tekivät Tuomaksesta ihmisraunion – nyt hän haluaa kertoa tarinansa, jottei kukaan toinen joutuisi kokemaan samaa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.