"Samat mummot keräävät marjat niin nopeasti ettei lapsille jää mitään" – helsinkiläispuisto kohtasi erikoisen ongelman

Leikkipuistot: Helsinki perustaa syötäviä puistoja eri puolille kaupunkia. Hedelmäpuiden ja marjapensaiden on tarkoitus tuottaa iloa ja oppimisen elämyksiä.

Hanna-Leena Taskinen toi Hilla-tyttärensä Puistolan päiväkoti Nurkkaan. Hänen mielestään on hyvä satsaus kaupungilta istuttaa hedelmäpuita ja marjapensaita leikkipuistoihin. – On tärkeää opettaa lapsille, miten ruoka kasvaa, hän sanoo. Anniina Virtanen
Anniina Virtanen

Anniina Virtanen

Myllypuron leikkipuiston ohjaajat viittovat, mistä lähtee vanhaa pensasta pois ja tilalle tulee uutta. Myllynsiipi on yksi kymmenestä leikkipuistosta, jonne kaupunki istuttaa syötäviä hedelmä- ja marjapensaita.

Esimerkiksi Myllynsiipeen tulee kolme omenapuuta ja kaksi luumupuuta. Marjapensaista tulee muun muassa musta- ja punaherukkaa, karviaista ja pensasmustikkaa. Jokaiseen puistoon on suunniteltu omanlainen kattaus puita ja pensaita.

Näiden 10 leikkipuiston puut ja pensaat vaihtuvat myrkyttömiin ja syötäviin – puutarhajuhlia vietetään syyskuussa

Osa puistoista saa myös omia yrttilaatikoita. Myllypuroon laitetaan kasvamaan mansikkaa, raparperia, timjamia, oreganoa, salviaa, ruohosipulia ja viininsuolaheinää.

– Tarkoitus on, että sato hyödynnetään leikkipuistoissa ja lapset näkisivät, kuinka ruoka kasvaa. Oli ilahduttavaa huomata, että joissakin leikkipuistoissa jo oli yrttilaatikoita, projektisuunnittelija Elina Nummi kertoo.

Leikkipuistot valikoituivat hankkeeseen myös siksi, että ne ovat edes jonkunlaisen valvovan silmän alla, ja on selvää, kenelle sato kuuluu.

– Jos istutellaan omenapuita ympäriinsä, on aina se kysymys, kuka ne omenat saa, Nummi muistuttaa.

Lapsille ehdi jäädä lähes mitään jäljelle.

Myllynsiiven leikkipuistossa on jo ennestään muutama marjapensas, ja työntekijöistä on hienoa, että niitä tulee pian lisää. Citykanit ja jänikset otetaan puiden suojauksessa huomioon.

Kanien sijasta huolenaiheena on ilkivalta, mutta ei pelkästään nuorten osalta.

– Samat mummot tulevat aina keräämään pensaiden marjat niin nopeasti, ettei lapsille ehdi jäädä lähes mitään jäljelle, leikkipuiston ohjaaja harmittelee.

Jätkäsaareen valmistui puisto, joka ei näytä järin luonnolliselta – vanhemmat seuraavat sydän kurkussa aluetta halkovan pyörätien liikennettä

Työntekijät pohtivat, että uudet pensaat ja puut olisi hyvä merkitä edes kylteillä, jotta kaikille on selvää, kenen käyttöön sato on tarkoitettu, vaikka nykyisetkin pensaat ovat leikkipuiston alueella.

Staran työnjohtaja Sami Kieman mukaan ilkivalta on melko sattumanvaraista ja kohteet saattavat säästyä siltä kokonaan.

– Ilkivaltaan on vaikea varautua, kasvit tietenkin suojataan normaalisti jyrsijöiden varalta, mutta eipä ne pahinta tuholaista eli ihmistä pidättele, hän toteaa.

Leikkipuistoissa on tällä hetkellä esimerkiksi paljon pihlajia koristepuina, mutta niitä harvoin syödään ja nautiskellaan, koska ovat melkoisen happamia. Anniina Virtanen

Itä-Helsingin leikkipuistot kohenevat – tässä uusimmat leikkivälineet

Uusien leikkipuistojen tai vanhojen leikkipuistojen peruskorjausten yhteydessä käyttäjät ovat toivoneet etenkin hedelmäpuita puistoon.

Tällä hetkellä leikkipuistoja viheröittävät pääasiassa koristepuut ja -pensaat, joissa ei ole varsinaisesti syötäviä hedelmiä tai marjoja, jotkut saattavat jopa olla lievästi myrkyllisiä.

– Vielä 1980-luvulla ollessani kentällä leikkipuistoissa oli tuhkapensaita, jotka tekevät sinisiä marjoja, joihin ei nyt kuole, mutta eivät ne syötäviä olleet. Mutta kaikesta tällaisesta on pyritty pois, että olisi vain turvallisia kasveja, Nummi kertoo.

Uusittu leikkipuisto henkii keskiaikaista tunnelmaa – pihalta löytyy puinen linna ja puiset leikkivälineet

Puita ja pensaista aletaan istuttaa elo-syyskuun aikana. Satoa saadaan kuitenkin vasta ensi vuonna mahdollisesti ainakin marjapensaiden osalta.

Hedelmäpuut istutetaan parin metrin korkuisina, joten niiden runsasta satoa voi joutua odottelemaan muutaman vuoden.

– Joissakin puistoissa meillä oli jopa vaikeuksia löytää niille sopivia paikkoja. Pitää olla tarpeeksi valoisa ja turvallinen paikka. Sen on otlava myös hoidollisesti järkevä, koska tavoitteena on pitkässä juoksussa, että leikkipuistot itse huolehtivat niistä, Elina Nummi kertoo.

Alussa kaupunki huolehtii istutusten onnistumisesta.

Itä-Helsinkiin syötäviä puistoja perustetaan Leikkipuisto Lehdokkiin, Vuosaaren Mustakiveen, Puistolan Nurkkaan, Laajasaloon Kiiltotähteen, Arabiaan ja Myllynsiipeen Myllypuroon.

Länsi-Helsinkiin niitä tulee Munkkivuoreen leikkipuisto Ulvilaan, Konalaan leikkipuisto Vähätupaan ja Ruoholahteen.

Lisäksi niitä tulee Punavuoren leikkipuisto Seppään ja Pasilan Lehdokkiin.

Leikkipuistojen hiekkalaatikot

Edelleen suosittu leikki

Vaikka leikkipuistoihin tulee silloin tällöin paljon uutta, perinteiset leikit eivät ole unohtuneet. Hiekkalaatikot ovat edelleen lasten suuressa suosiossa, jonka vuoksi hiekkalaatikoiden hiekkoja on lisättävä vuosittain.

Staran piiripuutarhuri Sampo Sainio kertoo, että hiekkaa lisätään laatikoihin vuosittain yli 50 tonnia.

– Jos terveysviranomaiselta tulee ilmoitus, että jossain on bakteerikannat korkealla, hiekka vaihdetaan kokonaan. Näitä on kuitenkin tullut viime vuosina todella vähän. Muutoin vain lisätään, Sainio kertoo.

Hiekkaa pitää lisätä, koska leikeissä hiekka monesti lentelee yli laitojen. Joskus laitojen ympäriltä on poistettava hiekkaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.