"Samat mummot keräävät marjat niin nopeasti ettei lapsille jää mitään" – helsinkiläispuisto kohtasi erikoisen ongelman
2
Hanna-Leena Taskinen toi Hilla-tyttärensä Puistolan päiväkoti Nurkkaan. Hänen mielestään on hyvä satsaus kaupungilta istuttaa hedelmäpuita ja marjapensaita leikkipuistoihin. – On tärkeää opettaa lapsille, miten ruoka kasvaa, hän sanoo. Anniina Virtanen
Katso isompi kuvaLeikkipuistoissa on tällä hetkellä esimerkiksi paljon pihlajia koristepuina, ja vaikka marjoja voikin olla paljon, ne harvoin maistuvat happamuutensa vuoksi sellaisenaan. Anniina Virtanen
Leikkipuistot: Helsinki perustaa syötäviä puistoja eri puolille kaupunkia. Hedelmäpuiden ja marjapensaiden on tarkoitus tuottaa iloa ja oppimisen elämyksiä.
Anniina Virtanen
Myllypuron leikkipuiston ohjaajat viittovat, mistä lähtee vanhaa pensasta pois ja tilalle tulee uutta. Myllynsiipi on yksi kymmenestä leikkipuistosta, jonne kaupunki istuttaa syötäviä hedelmä- ja marjapensaita.
Esimerkiksi Myllynsiipeen tulee kolme omenapuuta ja kaksi luumupuuta. Marjapensaista tulee muun muassa musta- ja punaherukkaa, karviaista ja pensasmustikkaa. Jokaiseen puistoon on suunniteltu omanlainen kattaus puita ja pensaita.
Osa puistoista saa myös omia yrttilaatikoita. Myllypuroon laitetaan kasvamaan mansikkaa, raparperia, timjamia, oreganoa, salviaa, ruohosipulia ja viininsuolaheinää.
– Tarkoitus on, että sato hyödynnetään leikkipuistoissa ja lapset näkisivät, kuinka ruoka kasvaa. Oli ilahduttavaa huomata, että joissakin leikkipuistoissa jo oli yrttilaatikoita, projektisuunnittelija Elina Nummi kertoo.
Leikkipuistot valikoituivat hankkeeseen myös siksi, että ne ovat edes jonkunlaisen valvovan silmän alla, ja on selvää, kenelle sato kuuluu.
– Jos istutellaan omenapuita ympäriinsä, on aina se kysymys, kuka ne omenat saa, Nummi muistuttaa.
Lapsille ehdi jäädä lähes mitään jäljelle.
Myllynsiiven leikkipuistossa on jo ennestään muutama marjapensas, ja työntekijöistä on hienoa, että niitä tulee pian lisää. Citykanit ja jänikset otetaan puiden suojauksessa huomioon.
Kanien sijasta huolenaiheena on ilkivalta, mutta ei pelkästään nuorten osalta.
– Samat mummot tulevat aina keräämään pensaiden marjat niin nopeasti, ettei lapsille ehdi jäädä lähes mitään jäljelle, leikkipuiston ohjaaja harmittelee.
Työntekijät pohtivat, että uudet pensaat ja puut olisi hyvä merkitä edes kylteillä, jotta kaikille on selvää, kenen käyttöön sato on tarkoitettu, vaikka nykyisetkin pensaat ovat leikkipuiston alueella.
Staran työnjohtaja Sami Kieman mukaan ilkivalta on melko sattumanvaraista ja kohteet saattavat säästyä siltä kokonaan.
– Ilkivaltaan on vaikea varautua, kasvit tietenkin suojataan normaalisti jyrsijöiden varalta, mutta eipä ne pahinta tuholaista eli ihmistä pidättele, hän toteaa.
Leikkipuistoissa on tällä hetkellä esimerkiksi paljon pihlajia koristepuina, mutta niitä harvoin syödään ja nautiskellaan, koska ovat melkoisen happamia. Arkisto/Anniina Virtanen
Uusien leikkipuistojen tai vanhojen leikkipuistojen peruskorjausten yhteydessä käyttäjät ovat toivoneet etenkin hedelmäpuita puistoon.
Tällä hetkellä leikkipuistoja viheröittävät pääasiassa koristepuut ja -pensaat, joissa ei ole varsinaisesti syötäviä hedelmiä tai marjoja, jotkut saattavat jopa olla lievästi myrkyllisiä.
– Vielä 1980-luvulla ollessani kentällä leikkipuistoissa oli tuhkapensaita, jotka tekevät sinisiä marjoja, joihin ei nyt kuole, mutta eivät ne syötäviä olleet. Mutta kaikesta tällaisesta on pyritty pois, että olisi vain turvallisia kasveja, Nummi kertoo.
Puita ja pensaista aletaan istuttaa elo-syyskuun aikana. Satoa saadaan kuitenkin vasta ensi vuonna mahdollisesti ainakin marjapensaiden osalta.
Hedelmäpuut istutetaan parin metrin korkuisina, joten niiden runsasta satoa voi joutua odottelemaan muutaman vuoden.
– Joissakin puistoissa meillä oli jopa vaikeuksia löytää niille sopivia paikkoja. Pitää olla tarpeeksi valoisa ja turvallinen paikka. Sen on otlava myös hoidollisesti järkevä, koska tavoitteena on pitkässä juoksussa, että leikkipuistot itse huolehtivat niistä, Elina Nummi kertoo.
Alussa kaupunki huolehtii istutusten onnistumisesta.