Näin varastoidaan ja kuljetetaan vaaralliset kemikaalit satamissa – rahtiliikennejohtaja muistaa yhden läheltä piti -tilanteen: "Kaikkia munia ei panna samaan koriin"

Varotoimet: On lähes mahdotonta, että Helsingin satamiin unohtuisi räjähteitä tai vaarallisia aineita, toteaa liiketoimintajohtaja.

Kun suurkaupungin keskusta tuhoutuu satamassa tapahtuneessa räjähdyksessä, jonka voimakkuus oli osapuilleen kymmenesosa Hiroshiman atomipommista, ei ole mikään ihme, että katseet kääntyvät vaarallisten aineiden kuljetuksiin ja varastointiin kaikkialla, myös Suomessa.

Suomen Satamaliiton apulaisjohtaja Kirsti Tarnanen-Sariola sanoo, että Libanonin Beirutissa räjähtänyt ammoniumnitraatti on ilman muuta sen tyyppinen aine, että sen kuljetuksia ja varastointia on ohjeistettu tarkasti merenkulkujärjestö IMO:n kautta.

IMO:n IMDG-koodi (International Maritime Dangerous Goods Code) jakaa vaaralliset aineet ja haitalliset kemikaalit yhdeksään pääluokkaan. Vaarallisimman luokan aineet ovat räjähteitä.

– Kansainvälisen merenkulun toimijat valvovat näitä IMO:n tavaroiden kuljetuksia niin, että kaikki tietävät vaarallisista lasteista ennakkoon. Niin lähettäjät, kuljettajat kuin vastaanottajatkin. Satamaliitto edustaa satamayrityksiä ja satamissa ahtausliikkeet valvovat sääntöjen noudattamista käytännössä. Laajamittaisten kuljetusten ja käytön valvonta kuuluu Tukesille, Tarnanen-Sariola kertoo.

Suomessa valvontaviranomaisia ovat muiden muassa Tukes, Traficom, Tulli, Rajavartiolaitos sekä paikalliset pelastuslaitokset.

Satamaliiton Tarnanen-Sariolan mukaan Suomen satamissa erityisiä vaarallisten aineiden tai kemikaalien kipupisteitä ei ole. Eniten näitä aineita kuljetetaan Sköldvikin ja Kotka–Haminan satamissa.

Yleensä vaaralliset kemikaalit, kuten ammoniumnitraatti, kuljetetaan suurina määrinä joko kauhottavina irtolasteina tai suursäkkeihin pakattuna. Räjähteitä kuljetetaan konteissa ja vaaralliset nestemäiset kemikaalit konteissa tai säiliöissä.

Beirutin satamavarastossa räjähti noin 2 750 tonnia lannoitteiden raaka-aineena ja räjähteiden valmistuksessa käytettyä ammoniumnitraattia. Tämän kaltaista onnettomuutta ei Suomessa millään pitäisi tapahtua, tätä mieltä ovat kaikki täkäläiset viranomaiset ja asiantuntijat.

Helsingin Sataman rahtiliikenteen liiketoimintajohtaja Jukka Kallio kertoo, että sataman kentille ei voi unohtua räjähteitä eikä vaarallisia aineita.

– Aiemmin Helsingin satamissa vaaralliset aineet koottiin tietyille kentille, mutta Vuosaaressa tästä on luovuttu. Nykyään vaaralliset kontit hajasijoitetaan muiden konttien kanssa ja niiden pois vientiä valvotaan tarkasti. Kaikkia munia ei siis panna samaan koriin, Kallio selostaa.

Omalta ajaltaan hän muistaa yhden läheltä piti -tilanteen 6–7 vuotta sitten. Siinäkin oli kyse muualle menevästä laivasta, joka pyysi virka-apua sataman viranomaisilta, kun yhdessä kontissa oli alkanut kemiallinen reaktio.

– Ilmoitimme pelastuslaitokselle hälytyksestä ja nostimme lämpöä keränneen kontin kaijalle. Aina kun brankkarit pyydetään hätiin, heille pitää myös kertoa se, mikä palaa ja mistä kemikaalista on kyse, Kallio kuvailee viranomaisten keskinäistä ilmoitusvelvollisuutta.

Kallion mukaan Helsingin Satamassa järjestetään vuosittain puolenkymmentä yhteistä pelastustarkastusta vaarallisille aineille.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut