Helsingin korkeasti koulutetut keskittyvät yhä vahvemmin samoille asuinalueille – näitä kaupunginosia he suosivat

Lauttasaaren peruspiiri nousee esiin, kun tarkastellaan sitä, kuinka suurella osuudella asukkaista on korkea-asteen tutkinto eli esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinto tai yliopisto-tutkinto. Kaisa Paastela
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Joka toisella helsinkiläisellä työikäisellä on korkea-asteen tutkinto ja reilu viidennes työikäisistä helsinkiläisistä on suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon. Tiedot selviävät tuoreesta Väestön koulutusrakenne Helsingissä 2018 -julkaisusta.

Toisaalta Helsingissä asuu myös melko paljon vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevia.

Väestön koulutustasossa on Helsingissä selkeitä alueellisia eroja.

Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaassa väestössä vaihteli kaupungin peruspiirien välillä 66 prosentista 93 prosenttiin vuonna 2018. Eniten pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevia asui itäisessä ja koillisessa Helsingissä sekä osassa läntistä Helsinkiä.

Etenkin korkeakoulutettu väestö Helsingissä keskittyy vahvasti alueellisesti. Korkeakoulutettujen osuudet vaihtelivat 21 prosentista 71 prosenttiin Helsingin eri peruspiirien välillä vuoden 2018 lopussa.

Korkeimmin koulutettua väestö oli Lauttasaaren ja Länsi-Pakilan peruspiireissä, kun taas korkea-asteen tutkinto oli harvinaisin Jakomäen ja Mellunkylän peruspiirien alueilla.

Tarkasteltaessa yli sadan asukkaan osa-alueita ero kasvaa vielä suuremmaksi, sillä koulutetuimman osa-alueen asukkaista 76 prosentilla on korkea-asteen tutkinto. Viiden kärjessä koulutetuimman väestön asuinalueista ovat Kuusisaari, Vattuniemi, Paloheinä, Viikinranta ja Karhusaari.

Matalimmaksi korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus sen sijaan jäi Jakomäessä, Kontulassa, Vesalassa, Kallahdessa ja Kivikossa.

Alueellisia eroja selittää osittain tutkintorekisterin koulutustietojen vaillinaisuus ulkomaalaistaustaisen väestön osalta, jolloin heidät merkitään perusasteen suorittaneisiin. Erot eivät kuitenkaan selity ainoastaan tällä, sillä samankaltaiset jakolinjat alueiden välillä säilyvät myös vertailtaessa kotimaankielisen väestön koulutustasoa. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat suomen- ja ruotsinkieliset sijoittuvat alueellisesti samoille peruspiireille, kuin matalasti kouluttautuneet koko väestön tasolla tarkasteltuna.

Joillain Helsingin alueilla jo liki 40 prosenttia vieraskielisiä, osalla kasvu huimaa vuodesta 2010 – ”Muutamia huolestuttavia merkkejä”

Erot Helsingin alueiden välillä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittamisessa ovat kaventuneet edellisen kymmenen vuoden aikana, mikä johtuu osin myös siitä, että nuoret ikäluokat kouluttautuvat aiempia sukupolvia pidemmälle.

Sen sijaan korkeakoulutettujen osuudessa kuilu Helsingin eri alueiden välillä on koko väestön tasolla säilynyt kuta kuinkin samana, ja kotimaankielisen väestön osalta erot ovat jopa hieman kasvaneet reilussa kymmenessä vuodessa.

Korkeakoulutettujen osuus on noussut matalan koulutustason alueilla hitaammin kuin niillä alueilla, jotka olivat jo vuonna 2007 korkeimmin koulutetun väestön asuinalueita, eli käytännössä korkeastikoulutetut suosivat tiettyjä vakiintuneita alueita.

Nopeimmin korkeakoulutettujen osuus kotimaankielisestä väestöstä on kehittynyt Keskisen suurpiirin alueella, kuten Vallilassa ja Alppiharjussa.

Helsinkiläisperheet lukitsevat asuinaluevalintansa ennen lapsen kouluikää – Tutkimus: suomenkieliset välttelevät tiettyjä alueita

Koulutusaloittain tarkasteltuna helsinkiläisten koulutuksessa on erityispiirteitä muuhun maahan verrattuna.

Kauppa- hallinto- tai oikeustieteen tutkinto on yleisin tutkintoala 25–64-vuotiaiden helsinkiläisten keskuudessa, viidesosalla tutkinnon suorittaneista oli tutkinto kyseiseltä alalta vuonna 2018.

Helsinkiin on myös keskittynyt humanistiselta tai taidealalta valmistuneita selvästi enemmän kuin muulle Helsingin seudulle tai sen ulkopuolelle Suomeen. Joka neljäs humanistisen ja taidealan tutkinnon suorittaneista Suomessa asui Helsingissä vuonna 2018.

Alueiden eriytyminen kiristää kilpailua vuokramarkkinoilla – "Riskienhallinta ja perusasioiden osaaminen korostuvat"

Tiivis kaupunki lisää onnellisuutta, sanoo kaupunkikehityspomo – "Yhteisöllisyys lähiöiden pelastajana on pelkkää löpinää"

Vuokranantajilta ennuste: Näillä Helsingin alueilla asuntojen tuotto nousee parhaiten – jopa 7,1 prosenttia

Korkeakoulutuksen vaikutus ulottuu sukupolvien yli

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.