Terästeollisuuden keskuksen Sheffieldin tuntevat ainakin suomalaiset vakioveikkaajat. Restonomiopiskelija Alex Lairikolle jäi vaihtoajan kokemukseksi muun muassa se, että opinahjon kirjasto palveli 24 tuntia vuorokaudessa.
Helsingin Haagassa opiskelijat pääsevät kortillaan omatoimikirjastoon 6-22 – eli melkein yhtä hyvin.
Viime viikon lopulla oli pöhinää, kun uusia opiskelijoita otettiin vastaan hotelli-, ravintola- ja matkailualan liikkeenjohdon perinteikkäimpään oppilaitokseen.
Helsingin Uutiset kysyi kolme pointtia, miksi kannattaa opiskella alalle, jota korona kurittaa ympäri maailman.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ruokatuotannon johtamisen koulutusohjelmajohtaja Risto Karmavuo vastaa:
– Ala on lähtökohtaisesti kansainvälinen, työpaikan voi valita mistä päin maailmaa tahansa.
– Koulutus luo mahdollisuuden toteuttaa itseään: yrittäjänä, oma liikeideaa, oma persoonaansa.
– Tämä on myös joustavien työmarkkinoiden ala, josta löytyy aina omaan tilanteeseen sopiva duuni.
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemispalveluinnovaatioiden yliopettaja Vesa Heikkinen vastaa:
– Täältä valmistuu työmarkkinoilla kysytyksi ammattilais-asiantuntijaksi, joka osaa yhdistää asiakkaiden kohtaamisen, vieraanvaraisuuden ja teknologian.
– Oppii yhdistämään mielikuvittelun ja systemaattisen ajattelun.
– Oppii ihmisten tasaveroisen kohtelun ja demokraattisen johtamisen taitoja.
Haaga ottaa hotelli-, ravintola- ja matkailualan koulutuksiin 300 opiskelijaa. Vuosittain valmistuu 250. Tavoite olisi 270. Myös osa Lairikon vuosikurssilaisista on jättänyt kesken. Valmistuneista työllistyy nopeasti 95 prosenttia.
Kaikkiaan Haaga-Helian ammattikorkeakoulun eri toimipisteissä Helsingissä, Porvoossa ja Vierumäellä opiskelee 10 000 opiskelijaa.
Syksyn yhteishaku Haaga-Helian koulutuksiin alkaa 2.9. ja päättyy 16. syyskuuta kello 15.