Ove Lundell, 83, asuu kivenheiton päässä Tikkurilasta, mutta ajatus Vantaaseen liittämisestä kauhistuttaa: "Ei missään tapauksessa"

Raja: Tikkurilan palvelut ovat kivenheiton päässä, mutta Ala-Tikkurilan asukkailla ei ole mitään halua liittyä Vantaaseen.

Koko ikänsä Ala-Tikkurilassa asunut Ove Lindell ei ikävöi kaupunginosan liittämistä Vantaaseen. Läheisen Keravanjoen takaa alkaa Vantaa. Jari Pietiläinen
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Ala-Tikkurila on helsinkiläinen kummajainen: kaupunginosa sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella ja sen lähimmät palvelut löytyvät Vantaan puolelta Tikkurilasta.

Silti alatikkurilalaisilla on vahva halu kuulua edelleen Helsinkiin.

Alueen liittämisestä Vantaaseen keskusteltiin kiivaasti muun muassa vuosina 2005–2006, mutta tuolloin hanke kaatui asukkaiden kiivaaseen vastustukseen.

Keravanjoki erottaa siis edelleenkin Ala-Tikkurilan Tikkurilasta.

 

Koko ikänsä alueella asuneelle Ove Lundellille ajatuskin Vantaaseen liittymisestä on epämiellyttävä ajatus.

Helsinki on hoitanut taloutensa Vantaata paremmin.

 – Ei missään tapauksessa Vantaaseen! Helsinki on parempi kaupunki minulle, Lundell painottaa.

 – Minä olen asunut jo 83 vuotta täällä ja aina olen kokenut itseni helsinkiläiseksi. Helsinki on hoitanut taloutensa Vantaata paremmin.

”Olemme toiveikkaita” – Puistola tahtoo yhä Postinsa takaisin

Vantaan haluttomuus tehdä käytännön yhteistyötä Helsingin kanssa ihmetyttää Lundellia.

 – Vantaalle suunnitellaan pikaraitiotietä, mutta sen akseliväli on kuulemma erilainen kuin Helsingissä. Samoin Vantaan kaupunkipyörät eivät ole yhteensopivia Helsingin pyörien kanssa.

 – Minä olen suoraan sanottuna sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla pitäisi olla yksi ainoa kaupunki, johon kuuluisivat Helsinki, Vantaa ja Espoo, Lundell toivoo.

 – Se on yksi ja sama, minkä niminen se kaupunki on, kunhan sellainen vain tulisi.

Lentoradan linja on jo vedetty – 30 kilometriä pitkä tunneli kulkisi Pasilasta Pirkkolan ja Haltialan läpi

 

Lundell syntyi vuonna 1937, jolloin Ala-Tikkurila oli vielä osa Helsingin maalaiskuntaa – siis nykyistä Vantaata. Hän muistaa, miten alue siirtyi suuressa kuntaliitoksessa osaksi Helsinkiä vuonna 1946.

– Kyllä kaikki olivat siihen hankkeeseen tyytyväisiä. Minä ajattelin pikkupoikana, että saamme heti asfalttitiet ja katuvalot. Niin saimmekin, mutta muutama vuosi siihen meni, Lundell muistelee.

Puolisen vuosisataa Ala-Tikkurilassa asunut Hilkka Lahti vastustaa hänkin jyrkästi muuttumista vantaalaiseksi.

Helsingin likainen maamerkki myytiin Vantaalle 1 eurolla – happopesun vaativa urakka karannut jo 0,2 miljoonaan

– Minä en halua, että tämä alue liitettäisiin Vantaaseen, koska kaikki lapseni ja lapsenlapseni asuvat Helsingissä.

– Minulla on ikää jo melkein 90 vuotta, enkä lähde asioimaan pitkien matkojen päähän. Käytän kyllä Vantaan palveluja, jos niitä tarvitsen. Ala-Tikkurilan Lidl ja Tikkurilan Yliveto ovat minun kauppojani, Lahti kertoo.

Helsingin ja Vantaan rajat koetaan eräin paikoin sattumanvaraisesti vedetyiksi. Jari Pietiläinen

Viitisentoista vuotta Ala-Tikkurilassa asunut ja jokin aika sitten Joensuuhun muuttanut Virpi Kurjenlento pitää Kehä III:n pohjoispuolisen alueen kuulumista Helsinkiin hauskana erikoisuutena.

– Kyllä alatikkurilalaisten kesken on ollut vahvasti se henki, että siellä halutaan kuulua Helsinkiin, Kurjenlento kertoo.

– Aikoinaan seutu oli todellinen idylli, jossa esimerkiksi tontit olivat jopa yli 3 000 neliön kokoisia. Keravanjoesta otettiin kasteluvedet ja meillä oli joessa muun muassa koskioikeudet.

Vantaan ja Helsingin välillä on vuosikymmenten varrella tehty onnistuneita aluevaihtoja.

Esimerkiksi vuonna 1982 tehtiin kaksi erillistä alueliitosta, joissa Vantaan Kuninkaalasta siirrettiin tiloja Helsingin Puistolaan.

Liitokseen päädyttiin, koska haluttiin muuttaa epätarkoituksenmukaiseksi koettua kaupunkirajaa.

Kuninkaalan liitosalueen asukkaat kävivät kaupassa Helsingissä, samoin lapset olivat oppilaina helsinkiläisissä kouluissa. Myös liikenneyhteydet Vantaalle olivat tuolloin hyvin puutteellisia.

Kokonaan oma lukunsa on Vuosaari, jonka Helsingin maalaiskunta luovutti Helsingin kaupungille vuonna 1966.

Tänne syntyy pääkaupunkiseudun uusi "sinkkuparatiisi” – jugendhelmen saneeraus ja kolme uutta kerrostaloa mullistavat maiseman

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.