Korona: Kasvomaskin käyttö joukkoliikenteessä yleistyy, mutta hitaasti. HSL seuraa arvioitua käyttöastetta.
Joukkoliikenteessä noin kolmaosa matkustajista käyttää kasvomaskia, kertoo HSL:n viestintä- ja markkinointipäällikkö Sari Kotikangas Helsingin Uutisille.
HSL antoi maskisuosituksen liikennevälineisiin pari viikkoa sitten.
– Ei se nyt mitenkään räjähdysmäisesti ole lähtenyt liikkeelle, mutta pientä nousua on koko ajan, Kotikangas kertoo.
Suosituksella halutaan ehkäistä koronatartuntojen leviämistä. Kasvosuojus voi olla kertakäyttöinen tai pestävä.
HSL:n matkalipuntarkastajat kirjaavat havaintojaan maskin käytöstä liikkuessaan eri välineissä, lisäksi tutkimusavustajat raportoivat maskin käytöstä ja tietoja vaihdetaan myös VR:n kanssa lähijunaliikenteestä.
– Kokonaiskuvaa tässä yritetään muodostaa ja tuorein luku on 32 prosenttia. Tämä vaihtelee vähän esimerkiksi vuorokaudenajasta ja välineestä riippuen, Kotikangas sanoo.
Mitään kansankäräjiä tästä asiasta ei onneksi ole syntynyt.
Esimerkiksi ratikkamatka keskustassa voi olla niin lyhyt, että maskin käyttö on siksi vähäisempää.
HSL pyrkii lisäämään maskien suosiota lähinnä valistuksen avulla. Tällä viikolla liikennevälineisiin alettiin kiinnittää maskinkäytöstä muistuttavia tarroja.
Yleiseen jakoon HSL hankki äskettäin Helsinkiin ja Vantaalle matkustajille annettavaksi 5 000 maskia.
– Määrä on niin pieni, ettei se maskintarvetta joukkoliikenteessä tietenkään kata, vaan lähinnä jakelu oli keino tutustuttaa maskiin. Että jos vaikka joku empii sen käyttöä, niin voi saada sellaisen kokeiltavaksi, eikä tarvitse suoraan ostaa 50 maskin pakettia.
Kotikangas muistuttaa, että Suomessa ei ole kansallisesti totuttu maskin käyttöön, joten sen jokapäiväiseen käyttöön siirtyminen ei ole ihan läpihuutojuttu.
Alkuperäisessä tiedotteessa toivottiin, etteivät ihmiset kommentoisi liikennevälineissä kanssamatkustajien mahdollista maskittomuutta. Onko ”maskihuomauttelua” ilmennyt?
– No en ole ainakaan sosiaalisessa mediassa nähnyt, eikä meidän asiakaspalautteissakaan ole tällaista tullut ilmi, vastaa Kotikangas.
Hän toteaa, että toive alunperin juontui siitä, että jos esimerkiksi astmaatikko ei voi käyttää maskia, niin hän ei joudu sairauskertomustaan selittelemään ventovieraille. Kyse on muutenkin suosituksesta eikä velvoitteesta.
– Mitään kansankäräjiä tästä asiasta ei onneksi ole syntynyt, Sari Kotikangas toteaa.