Koronaepidemian vaikutuksia syöpäpotilaiden ennusteisiin ei vielä tiedetä – "Enää hoitoja ei lykättäisi"

Koronavirusepidemian vuoksi joidenkin syöpäpotilaiden syövät ovat voineet löytyä suurempina ja pidemmälle edenneinä, arvioi Husin Syöpäkeskuksen tutkimusjohtaja Peeter Karihtala. Varmaa tietoa siitä saadaan kuitenkin vasta ensi vuonna.

– Toivon, että se ei ole vaikuttanut potilaiden ennusteeseen. Syövät ovat monesti hyväennusteisia, eli siinä menee vielä 3–4 vuotta, ennen kuin nähdään, miten korona on tähän vaikuttanut, hän sanoo.

Viime keväänä mammografiaan kutsutuista naisista puolet jätti tulematta, kun normaalisti yli 80 prosenttia kutsutuista osallistuu seulontoihin.

– Sekin voi vaikuttaa siihen, että syövät löytyvät isompina, Karihtala sanoo.

Hoitoon pääsyn tavoiteajat ovat Peeter Karihtalan mukaan selkeästi venyneet koronan aikana, koska perusterveydenhuolto on ollut ruuhkainen. Moni hoito laitettiin myös tauolle kohonneen infektioriskin vuoksi.

Toivon, että se ei ole vaikuttanut potilaiden ennusteeseen.

Kriittisimpiin ja nopeasti leviäviin syöpiin lukeutuvat imusolmukesyövät eli lymfoomat. Jos diagnoosi viivästyy, voi olla, että hoitoa on liian myöhäistä aloittaa. Myös keuhkosyövissä pienikin viivästyminen voi tarkoittaa sitä, että hoito muuttuu parantavasta tautia kurissa pitäväksi.

Herätyskello soi tauotta koko syyskuun Helsingin keskustassa – taustalla on tärkeä asia

Karihtala itse ei ole kohdannut tapausta, jossa potilas olisi saanut koronan vuoksi diagnoosin tai hoidon liian myöhään. Hän kuitenkin myöntää, että näin on voinut tapahtua.

– Onneksi ensimmäinen korona-aalto oli yllättävänkin nopea, ja saimme leikkausjonot nopeasti purettua. Suuri osa syövistä on melko hitaasti kasvavia, kuten rinta-, eturauhas- ja suolistosyövät. On todettu, että niissä muutaman viikon viivästyminen ei ole merkittävää, Karihtala lohduttelee.

Karihtala uskoo, että hoitoja ei enää lykättäisi, jos uusi aalto iskisi, kun nyt tietoa ja kokoemusta on enemmän.

Terveysasemilla käynnistyi ruuhkahuippu – jonot kiireettömään hoitoon venyneet keskimäärin kuukauteen

Hoitojen lykkääntyminen on aiheuttanut paljon huolta potilaissa.

– Luonnollisesti potilaiden hätä on suuri, että mitä jos hoitoon ei pääsekään, eteneekö syöpä ja onko se kuolemaksi. Se on kuitenkin tärkeää, että miten potilailla menee pitkässä juoksussa, Peeter Karihtala sanoo.

Etenkin diagnoosivaiheessa ahdistuneisuus voi olla suuri.

– Potilaan saattaa olla vaikea ymmärtää, että joissain syövissä ei oikeasti ole niin kiire. Valtaosa kuitenkin lähtee vastaanotolta huojentuneena, kun saa syövästä tarpeeksi tietoa, Karihtala kertoo.

Hän myöntää, että potilaiden tiedottamisessa on vielä parantamisen varaa.

Melanooma oli tappaa lapsena auringossa palaneen Juhon, 50, – "Uusi lääke oli pelastukseni"

Husin syöpäkeskus aloitti kesällä tutkimuksen, jossa selvitetään, kuinka tarttunut koronavirus on vaikuttanut syöpäpotilaisiin ja heidän hoitoihinsa.

Tutkimus kestää viisi vuotta, ja syöpäpotilaita on mukana 800, joista puolet on Helsingistä. Ensimmäiset tulokset saadaan ensi vuonna.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten potilaiden sairastama oireeton tai oireinen koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.

– Kiinassa on tutkittu, että syöpäpotilailla viisinkertainen riski verrattuna ei-syöpäpotilaisiin kuolla tai joutua tehohoitoon koronatartunnan vuoksi, Karihtala kertoo.

Rescue-koira Kössi oppi haistamaan koronatartunnan päivässä – töitä voisi löytyä myös vanhainkodeista ja sairaaloista

”Jätä kahvi kesken, sinulle tulee maksa” – puhelu hautajaisissa muutti yrittäjä Pertti Tuomisen, 67, elämän

Korona pelästytti vanhemmat, lapsille rokotuksia viime vuotta vähemmän – THL:n asiantuntija huolestui