Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Puro laajenee rankkasateilla jättilammikoksi, estää kulkemisen ja hipoo usein jo taloja – "Miksi asialle ei tehdä mitään?"

Ympäristö: Asukkaan mukaan tulvat ovat piinanneet Pikku Huopalahtea jo vuosikymmenet. Ruoppaus tehty vain kerran 30 vuoden aikana.

Kun Pikku Huopalahden ylle vyöryy pitkäkestoinen sadepilvi, asukkaat jo tietävät ottaa kiertoreitit käyttöönsä – tai kastelevat jalkansa.

Haaganpuro, rumemmalta nimeltään Mätäpuro, tulvii aina, jos vähääkään sataa pidempään. Lähes 30 vuotta Pikku Huopalahdessa asunut Anitta Lehmusvyöry ihmettelee, miksei asialle ole tehty mitään.

– Vesi ei ole vuosikymmeniin pysynyt Haagan puolelta laskeutuvassa purossa, vaan nousee nurmialueille ja kävely- ja pyöräteille molemmin puolin estäen liikkumisen, hän toteaa.

Vierailu paikalla osoittaa, että purossa on paljon kasvillisuutta, ja se Lehmusvyöryn mukaan vuosi vuodelta leviää.

Häntä myös huolestuttaa, että toisinaan vesi jopa yltää aivan talojen seinustan viereen.

– On vain ajan kysymys, milloin joku ajaa lujaa fillarilla Vihdintien yli kulkevaa jyrkkälaskuista mäkeä alas ja törmää vesipatsaaseen vakavin seurauksin, Lehmusvyöry lisää.

Tosiaan, miksi kaupunki ei tee asialle mitään?

Kaupungin puistovastaava Pekka Engblom vastaa, että hän ei ole kuullut tulvista viime aikoina mitään. Hän vastaa koko Helsingin alueesta ja myöntääkin, ettei ole perillä ihan joka kolkasta.

– Koko se puron alajuoksu ollaan muuttamassa luonnolliseksi ja pato Haaganpuron pato puretaan ja se ohjataan toiseen suuntaan rantaan. Suunnitelmat ovat pitkällä, mutta saa nähdä kuinka paljon korona syö investointirahaa, Engblom sanoo.

Pikaisesta soitosta patoprojektin suunnittelusta vastaavalle projektijohtaja Petra Rantalaiselle kuitenkin selviää, että patoprojekti ei vaikuttaisi merkittävästi ylempänä tapahtuviin tulviin.

– Se on enemmän kalatalouden ja ekologisuuden kannalta tärkeä projekti, hän sanoo.

Engblom on kuitenkin sitä mieltä, että kun pato poistetaan, myös veden virtaama muuttuu.

Puroon on Anitta Lehmusvyöryn aikana tehty ruoppaus vain kerran, jonka jälkeen tulvat pysyivät jonkin aikaa aisoissa.

– Toki kasvillisuus hankaloittaa veden virtausta. Ruoppaaminen oli todella hankala projekti. Sedimentissä oli kaikennäköisiä raskasmetalleja ja muita hankalia aineita, kun Pikku Huopalahti on joskus ollut pienteollisuusalue 50-luvulla, Engblom selventää.

– Ruoppaus maksoi muistaakseni noin 800 000 euroa.

Engblomin mukaan sen vuoksi päätettiin keksiä pysyvämpiä ratkaisuja, ettei 10 vuoden päästä tarvitse olla ruoppaamassa.

Anitta Lehmusvyöryn kokemuksen mukaan ruoppauksen vaikutukset eivät kestäneet niinkään kauaa.