Kauppa haluaa rutistaa ruokahävikin määrän alle kahteen prosenttiin – "Punalaputtaminen on hävikin ennaltaehkäisyä"

Punalapuilla pyritään ehkäisemään ruokahävikkiä ennalta. Arkisto/ Juha Perämäki
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Päivittäistavarakaupat haluavat rutistaa ruokahävikkinsä ensi vuonna alle kahteen prosenttiin, kun se nyt on kaksi prosenttia.

Hävikki lasketaan myytyjen elintarvikkeiden painosta. Kauppoja edustava Päivittäistavarakauppa ry (Pty) on mukana Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksessa, joka tähtää ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutusten vähentämiseen.

Hävikkilukuun lasketaan myynnistä esimerkiksi myyntiajan loppumisen, laadun heikkenemisen tai pakkausten rikkoutumisen takia poistetut elintarvikkeet. Siihen ei lasketa varkaushävikkiä tai hinnanalennuksia.

Viime vuonna julkistetussa sitoumuksessa Pty asetti tavoitteekseen laskea kaupan ruokahävikin 1,75 prosentin tasolle vuoteen 2021 mennessä.

Pty:n jäsenyritysten myymälöissä ja kaupan omassa logistiikassa hävikiksi päätyi viime vuonna 2,00 prosenttia elintarvikkeista.

– Tuossa kahdessa prosentissa on mukana myös ruoka-apuun menevät elintarvikkeet. Yhteiskunnallisesti katsoen se ei ole hävikkiä, sanoo Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen.

Alustavien tulosten mukaan kaupan yritykset ovat sitoumukseen liittyvillä toimilla vähentäneet ruokahävikkiä yli kaksi miljoonaa kiloa vuodessa.

Päivittäistavarakauppa on mukana myös tänään maanantaina käynnistyneessä Hävikkiviikossa.

Kauppa haluaa saada tietenkin tuotteet ulos kassan kautta, muistuttaa Nieminen. Hävikkiä kuitenkin syntyy aina.

– Hävikin hallintakeinoista yksi on ruoka-apu. Tuotteiden punalaputtaminen on puolestaan hävikin ennaltaehkäisyä.

Punalaputtamisesta eli alennetuista tuotteista on tullut kaupan vakiintunutta toimintaa ja myös kuluttajat ovat tottuneet siihen. Ennen niihin ehkä liitettiin vähäosaisuutta.

– Oman talouden ja ympäristön kannalta punalaputetun tuotteen ostaminen on tietenkin järkevää, jos tietää käyttävänsä sen pian, Nieminen sanoo.

Hänellä ei ole tietoa, miten paljon punalaputettujen elintarvikkeiden myynti on vaikuttanut normaalihintaisten tuotteiden myyntiin.

– Kuluttajalla on tietty tarve ja se täytetään tavallisella tai punalaputetulla tuotteella. Punalaputettu tuote voi myös päätyä koriin heräteostoksena, jolloin se lisää ostosmäärää.

Suurin hävikki syntyy hedelmistä, vihanneksista ja leivästä. Myös muista tuoretuotteista kertyy hävikkiä.

Nieminen sanoo, että kauppa voi auttaa kuluttajaa hävikin hallinnassa muun muassa kännykkäsovelluksilla, joilla voi suunnitella ostoslistan. Sovelluksista saa myös reseptejä.

– Viime aikoina on myös tullut pienempiä pakkauskokoja, jotka sopivat esimerkiksi sinkkutalouksille.

Kuluttajan on Niemisen mukaan myös syytä tunnistaa viimeisen käyttöpäivän ja parasta ennen -merkinnän ero.

Helposti pilaantuvissa tuoretuotteissa on viimeinen käyttöpäivä. Parasta ennen -merkintä taasen tarkoittaa päivämäärää, johon asti tuote on laadullisesti paras.

– Sen jälkeen voi sitten aistinvaraisesti arvioida, onko se vielä syötävää.

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Kotitalouksien ostamasta ruoasta noin kuusi prosenttia päätyy roskiin, ilmenee Hävikkiviikon verkkosivuilta.

Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa.

Henkilöä kohden ruokaa heitetään pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa, noin sadan euron arvosta.

Yksin asuva nainen heittää selkeästi eniten ruokaa pois, mutta myös lapsiperheet tuottavat paljon hävikkiä.

Niissä kotitalouksissa, joissa eniten ostetaan ja käytetään rahaa ruokaan, syntyy myös ruokahävikkiä kaikkein eniten. Nelihenkinen perhe heittää ruokaa roskiin keskimäärin 500 euron edestä vuosittain, kertoo Hävikkiviikko.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.