HSL toivoo, että tulevaisuudessa kerättävät ruuhkamaksut palautetaan pk-seudulle, eivätkä ne uppoa valtion kassaan.
HSL on teettänyt kolme esiselvitystä, jotka lisäävät tietoa muun muassa tiemaksujen mahdollisista toteutustavoista, vaikutusten arvioinnista ja avaavat Helsingin seudun yritysten, päättäjien ja asukkaiden näkökulmia aiheesta.
Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että säädetään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton.
HSL:n teettämien esiselvitysten tehtävänä on ollut lisätä tietoa ruuhkamaksuista Helsingin seudun näkökulmasta ennen kuin valtio aloittaa ruuhkamaksulainsäädännön valmistelun.
– Kunnissa ja HSL:ssä on paljon tietoa seudun asukkaiden liikkumistottumuksista, seudun kehityksestä, kuntien erityispiirteistä ja vaikutusten arvioinnista. Tiemaksujen esiselvityksissä on etsitty vastauksia avoimiin kysymyksiin ja saatuja tietoja voi hyödyntää lainvalmistelussa,sanoo HSL:n liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja Sini Puntanen tiedotteessa.
HSL on teettänyt esiselvitykset Helsingin seudun kuntien yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnitelman jatkotyönä. HSL vastaa Helsingin seudun pitkäjänteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnasta, mikä kattaa kaikki liikennemuodot tieliikenteestä raideliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tehdään tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien, kaupunkien ja valtion kanssa.
Teknistoiminnallisessa esiselvityksessä on kartoitettu erilaisten maksujärjestelmien toimintaperiaatteita ja tiemaksujärjestelmän mahdollistavia teknologioita.
Työssä on vertailtu eurooppalaisten kaupunkien – Lontoon, Oslon, Trondheimin ja Göteborgin – toteutettuja ruuhkamaksujärjestelmiä ja Kööpenhaminan järjestelmän valmistelua. Samalla on selvitetty, miten mahdollisten tiemaksujärjestelmien vaikutuksia pystytään arvioimaan Helsingin seudulla ja miten vaikutusten arviointia kannattaa kehittää.
Kaikissa tarkastelluissa kaupungeissa tiemaksujen taustalla on ollut laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita, ja tiemaksut on nähty tehokkaimpana toimenpiteenä niiden saavuttamiseksi.
Tiemaksuilla on myös saavutettu niille asetetut tavoitteet. Liikennejärjestelmän toimivuuden parantaminen ja liikenteen sujuvoittaminen ovat johtaneet myös muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseen, kuten CO2- ja lähipäästöjen vähenemiseen ja liikenneverkon rahoituksen paranemiseen. Järjestelmät ovat olleet muunneltavia, jolloin järjestelmiä on pystytty tarvittaessa muokkaamaan.
Palvelumuotoilun esiselvityksestä on valmistunut nyt haastatteluosuus, jonka tavoitteena on tuoda esiin asukkaiden, elinkeinoelämän ja seudun luottamushenkilöiden näkemyksiä tiemaksuista. Seuraavassa vaiheessa haastattelututkimuksen tuloksia tarkastellaan määrällisen kyselytutkimuksen perusteella Helsingin seudulla.
Haastatteluista on noussut esiin, että tiemaksuista ja niiden tavoitteista on ihmisillä vähän ja epätarkkaa tietoa. Asukkaat, päättäjät ja elinkeinoelämä arvostavat elinvoimaista, sujuvaa, päästötöntä ja hyvinvoivaa Helsingin seutua. Keinoista, joilla tavoite saavutetaan, ei ole yksimielisyyttä. Samalla koetaan olevan epäselvää, miten tiemaksut vaikuttaisivat ihmisten arkeen.
Hallinnollisessa esiselvityksessä on kartoitettu erilaisia hallinnollisia näkökulmia, jotka liittyvät tiemaksujärjestelmään. Selvityksen perusteella uusien keinojen käyttöönotto tulee nähdä muutosprosessina, jossa verkostomainen työskentely korostuu.
Esiselvitykset jatkuvat vaikutusten arvioinnin kehittämisellä ja järjestelmien tarkemmalla tarkastelulla. Tällä pyritään tuomaan tarkempaa tietoa Helsingin seudun näkökulmasta lainsäädäntötyön pohjaksi.
– Päätöksiä tiemaksujen käyttöönotosta ei ole tehty. Helsingin seudun MAL2019-suunnitelman mukaan Helsingin seudulta kerättävät tiemaksutuotot tulee palauttaa seudun liikennejärjestelmän palvelutason parantamiseen. Tiemaksut eivät saa vähentää valtion seudulle muutoin osoittamaa liikenteen rahoitusta, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.
Päätöksiä tiemaksujen käyttöönotosta Helsingin seudulla voidaan tehdä sen jälkeen, kun valtio on valmistellut lainsäädännön, selvitykset parhaista mahdollisista malleista on tehty ja niiden vaikutukset Helsingin seudulle on arvioitu.
