Työ: Uuden yrittäjän on syytä muistaa, että hän maksaa oman eläkkeensä.
Kruununhaassa sijaitsee kivijalkaliike, joka on ollut kaupunginosan maamerkkinä jo vuosikymmeniä.
Nahkatuotteisiin erikoistunut Nippanappa on pitänyt oviaan auki Liisankadulla jo 1970-luvulta lähtien. Anja ja Jussi Neirtamo uurastivat elämäntyönsä parissa viime syksyyn asti.
Nyt Nippanapan toiminnasta vastaa Niko Tervamäki, 30.
– Minulla on takanani kellosepän opintoja, mutta myös kaupankäynti netissä on tullut tutuksi, sillä tein töitä Verkkokaupassa, hän kertoo.
Tervamäen yrittäjäuran alku osui lähes vaikeimpaan mahdolliseen saumaan: maaliskuussa päälle kaatunut koronaepidemia kutisti asiakkaiden virtaa merkittävästi.
– Kyllä se on näkynyt aivan selvästi. Olen kuitenkin peruspositiivinen sen suhteen, että tästäkin kyllä selvitään.
Aion jäädä aikanaan tästä yrityksestä eläkkeelle.
– Edelliset omistajat pitivät Nippanappaa yli 40 vuotta ja jäivät tästä eläkkeelle. Niin minäkin aion tehdä, Tervamäki sanoo pontevasti.
Yrittäjät eivät kuitenkaan leppoisille eläkepäiville pääse, elleivät he maksa eläkevakuutustaan itse.
Monet yrittäjät ovat koettaneet selvitä päälle kaatuvista kuluista muun muassa jättämällä omat eläkevakuutus- ja sosiaaliturvamaksunsa maksamatta.
Kaikki yrittäjät eivät ole varauksetta yel-maksun kannattajia. Myös Niko Tervamäkeä mietityttää maksun pakollisuus.
– Olen pohtinut sitä, riittävätkö eläkeyhtiöiden varat aikanaan maksamaan kaikkia eläkkeitä. Siksi voisi ehkä olla hyvä, että yel-maksulle olisi olemassa joku muukin vaihtoehto.
Tervamäki itse säästää rahastoihin, joten ne voisivat hänen mielestään olla hyvä rinnakkaisvalinta yel-maksulle.
Jos yrittäjällä on vaikeuksia maksaa eläkemaksuja ajallaan, eläkeyhtiöt myöntävät tarvittaessa lisää maksuaikaa – silloin kuitenkin peritään viivästyskorkoa, joka on yleisimmin kahdeksan prosenttia.
Myös tavallista pienemmän vakuutusmaksun maksaminen on tietyissä tapauksissa mahdollista.
Koronakeväänä yksinyrittäjille myönnettiin 2 000 euron tuki.
Tätä tukea on kuitenkin haettu yllättävän vähän niin Helsingissä kuin koko maassakin.
– Tuen kriteerit eivät kaikilla ole täyttyneet ja hakuprosessi on voinut tuntua työläältä. Osalla yksinyrittäjistä on myös onneksi mennyt kohtuullisesti, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.
Helsingissä odotettiin keväällä hakemusvyöryä, johon varauduttiin kymmenien käsittelijöiden voimin.
– Helsingin kaupungille oli elokuun loppuun mennessä tullut noin 9 000 hakemusta ja maksatuksia tehty noin 6 300. Hakemusten määrä on kevään ruuhkasta vähentynyt ja viime viikkoina hakemuksia on tullut viikoittain satakunta, kertoo Oksala.
Tukeen varattua rahaa on käytetty tähän mennessä vain runsas kolmannes.
Suomen Yrittäjät onkin esittänyt hakuajan pidentämistä vuoden loppuun ja että käyttöön otettaisiin yrityskehitysseteli yksinyrittäjän toiminnan kehittämiseen.
USU: Yksinyrittäjien koronatukea jakamatta kymmeniä miljoonia euroja
Mariannan ja Akun bisnesidea nujersi Sääntö-Suomen - oluen saa sihauttaa nyt parturin tuolissa