Lemmikit: Harvinaisesta aksolotlista tuli eläinkaupan vetonaula. Nyt akvaariossa on satoja poikasia.
Se on tosielämän pokemon, kuvailee helsinkiläisen Ihmeotus-eläinkaupan työntekijä Kiira Nurmisto akvaariossa uiskentelevaa aksolotli-salamanteria.
Kuultavan valkeaa sammakkoeläintä on ensi näkemältä vaikea uskoa todeksi. Sen väritys ja erityisesti kasvojen piirteet ovat kuin sarjakuvasta. Akvaariossa on myös kaksi tummempaa yksilöä, joilla ei ole albiinomaisia ominaisuuksia.
Aksolotleista on tullut Pasilan Triplassa pieni nähtävyys, jota monet ihmiset käyvät katsomassa ja valokuvaamassa.
– Ihmiset ovat haltioissaan. Ihastelevia kommentteja tulee ihan älyttömästi.
Ihastelun määrä on lisääntynyt syyskuussa, kun aksolotlit alkoivat lisääntyä.
Yhdessä yössä akvaarioon ilmestyi sata päin kutua ja pari viikkoa myöhemmin poikaset alkoivat kuoriutua.
– Poikasia kuoriutuu nyt tosi paljon. Ei tämä alunperin ollut tavoite, mutta tiesimme että näin saattaa käydä, koska akvaariossa on uroksia ja naaraita. Lisääntyminen vaatii juuri oikeanlaiset olosuhteet. Aksolotlit ovat herkkiä lämpötilalle. Poikaskuolleisuus on toki suuri, mutta aksolotleilla on täällä hyvät edellytykset kasvaa aikuisiksi.
Nurmisto sanoo, että poikaset kasvavat nyt kovaa vauhtia. Isoja ne ovat jo muutamassa kuukaudessa. Mihin kaikki eläimet mahtuvat?
– Siirrämme niitä aina isompaa akvaarioon. Sijoitamme niitä myös muun muassa työntekijöiden koteihin.
Kuka tahansa voi tietysti myös ostaa aksolotlin. Hinta on 79 euroa.
– Keväällä myimme neljä yksilöä. Kokeneeet akvaarioharrastajat ovat kiinnostuneita aksolotleista, koska se ei ole älyttömän helppohoitoinen laji.
Aksolotli on petoeläin. Poikaset onkin siirretty omaan akvaarioon, koska aikuiset saattavat syödä poikasia vahingossa.
– Aksolotlien näkö on älyttömän huono Eivät ne jahtaa poikasia, mutta jos sellainen tulee nenän eteen, niin se saattaa syödä sen.
Aksolotleilla on lukuisia harvinaisia ja erikoisia piirteitä. Niiden kehitys pysähtyy lähes aina toukkavaiheeseen.
– Tiedän Suomesta vain yhden tapauksen, että on tapahtunut spontaani metamorfoosi ja aksolotli on kehittynyt maalla käveleväksi eläimeksi. Niillä ei ole siihen tarvetta. Lisäksi se lyhentää elinikää.
Myös lääketiede on kiinnostunut aksolotleista.
– Ne pystyvät kasvattamaan raajoja ja kudosta uudestaan. Normaalistihan vahingoituneeseen ihoon jää arpi. Tätä kykyä tutkitaan paljon neurobiologiassa, Nurmisto kertoo.
Luonnossa aksolotli luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Lajia on jalostettu lemmikiksi.
Ihmeotuksessa myydään muun muassa kaneja, hamstereita ja marsuja. Terraariossa on myös viljakäärme ja kääpiöparta-agama.
Nurmisto sanoo, että lemmikkien ostaminen on lisääntynyt korona-aikana.
– Vaikka muuten on ollut hiljaisempaa, niin esimerkiksi jyrsijöiden kysyntä on lisääntynyt. Ihmiset viettävät enemmän aikaa kotona.
