Kesän kynnyksellä osa evankelis-luterilaisista seurakunnista siirsi rippikoulujaan leirijakson koronariskin vuoksi kokonaan tai osaksi loppuvuoteen.
Tämän vuoden tammi-elokuussa rippikoulun kävi Kirkkohallituksen tilastojen mukaan noin 27 500 henkilöä, mikä on noin 15 000 vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, kertoo Uutissuomalainen.
– Ero on todella suuri. Kesällä konfirmaatioita on ollut huomattavasti normaalia vähemmän, mutta syksylle niitä on tulossa enemmän, sanoo Uutissuomalaiselle kasvatuksen ja perheasioiden yksikön johtaja Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksesta.
Koronatapausten lisääntyessä jännitetään, pääsevätkö nuoret syksyn leireille. Jos niitä ei voi järjestää, vaihtoehdoksi aiotaan tarjota monin paikoin etärippikouluja.
Siellä, missä rippikouluja kesällä järjestettiin, niiden yhteisöllinen merkitys on Kokkosen mukaan kirkastunut entisestään.
– Kun kevät oli pakotettua kotielämää ja eristäytymistä, rippileirille on ollut nuorilla aivan erityinen tarve.
Kesän rippileireillä tapahtui Kokkosen mukaan vain yksi korona-altistus Lohjan Vivamossa. Toinen karanteeniin johtanut altistus tuli ilmi syyskuussa rippikouluryhmän tapaamisessa Lahdessa.
Rippikoulun suosio on viime vuosina pysynyt vakaana, vaikka kirkkoon kuuluvien osuus Suomen väestöstä on pienentynyt ja oli viime vuoden lopussa 68,6 prosenttia, kertoo Uutissuomalainen.
Evankelis-luterilaisen rippikoulun kävi viime vuonna 77,4 prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta eli lähes 47 000 nuorta. Muita rippikoululaisia oli lisäksi yli 3 000.
– Rippikoulua on kehitetty. Se on säilyttänyt tuoreutensa ja pysynyt ajan hermoilla, Jarmo Kokkonen sanoo.
Rippikoulun tärkeydestä kertovat seurakuntien kokemukset siitä, että korona-ajan muutoksista huolimatta vain yksittäiset nuoret ovat peruneet osallistumisensa.