Helsingin Uutiset kertoi äskettäin, että keittokirjojen julkaisuun on syntynyt varsinainen buumi ja yhä useampi kokkauskirja erikoistuu vain yhteen ruoka-aineeseen tai määriteltyyn ruokavalioon.
Viime vuonna vuoden kotimaiseksi keittokirjaksi valittiin lauttasaarelaisen Sanna Mansikkamäen teos nimeltä Peruna.
Kirjasta on tänä vuonna otettu jo toinen, täydennetty painos.
– Yhteen teemaan keskittyvä keittokirja on tekijälleen valtavan inspiroiva tehtävä, sillä se ei rönsyile kaikkialle, Mansikkamäki toteaa.
– Itse pidän siitä, että keittokirja on arkinen ja käytännönläheinen, käsitteleepä se sitten perunaa tai jotain muuta raaka-ainetta.
Kolme vuotta sitten ilmestyi Mansikkamäen teos Muna, joka pitää sisällään lähes sata ruokaohjetta ja mielenkiintoisen tietopaketin suomalaisesta kananmunasta.
Arkinen ruoanlaitto suomalaisissa keittiöissä on Mansikkamäen mielestä vääristynyt pahemman kerran.
– Onhan se aika kummallista, että lauantaisin käytetään autonpesuun aikaa kaksi tuntia ja kotia siivotaan kolme tuntia, mutta ruoanlaitosta pitäisi selvitä vartissa.
– Suomalaiset saisivat hävetä tätä. Myöskään kunnon raaka-aineita ei arvosteta – ja siksi kodeissa on kaiken maailman leipäpusseja ja puolityhjiä nyssyköitä. Eipä ihme, että ruokahävikkiä tulee niin valtavasti, Mansikkamäki napauttaa.
Ruokahävikin välttäminen ei ole kiinni ainakaan siitä, etteikö Suomessa julkaistaisi aiheeseen liittyviä keittokirjoja.
Ensi vuonna ilmestyy Mansikkamäen seuraava opaskirja, joka kantaa nimeä Kiitos! Helppoja arkiruokia ilmaston parhaaksi.
