Vaatemerkki Makia tyhjensi Helsingin Mannerheimintiellä sijaitsevan kauppansa päiväksi. Yrityksen verkkokaupastakaan ei voinut ostaa mitään.
Ilmoituksensa mukaan Makia haluaa kiinnittää huomiota vaateteollisuuden ongelmiin ja ihmisten kestämättömiin kulutustottumuksiin.
Tiedotteessa Makia kertoo, että se julkaisi "100-prosenttisesti vastuullisen malliston ja muutti verkkokauppansa sekä myymälänsä vastuullisiksi yhden päivän ajaksi".
Heti perään Makian operatiivinen johtaja Mika Martikainen toteaa, että 100-prosenttisesti vastuullisen vaatteen tekeminen on mahdotonta.
– Vain ilman vaatteita oleva ihminen pukeutuu täysin vastuullisesti. Siksi mitään Makian täysin vastuullista mallistoa ei ole olemassa, Martikainen sanoo tiedotteessa.
Tempaukseensa Makia sai sysäyksen Eettisen kaupan puolesta ry:n eilen julkaisemasta selvityksestä, jossa Makia sijoittui toiseksi alimpaan eli D-kategoriaan. Vuosi sitten se oli alimmassa E-kategoriassa.
Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme arvelee Makian tempauksen olevan mielenosoitusta ja niskojen nakkelua selvitystä kohtaan.
Eettin raportissa arvioidaan 35 suomalaisen vaatebrändin ilmasto, ympäristö- ja ihmisoikeustyötä ja läpinäkyvyyttä.
Viisiportaisesta kategoriasta kahteen parhaaseen pääsi yhteensä 15 eli 42 prosenttia brändeistä. Ne saivat vähintään 19 pistettä, kun maksimipistemäärä oli 34.
Parhaat pisteet saaneita yrityksiä yhdistää se, että niiden tuotteet valmistetaan pääosin matalan riskin maissa, ne kertovat täsmällisesti materiaalivalinnoistaan ja konkreettisista toimenpiteistään esimerkiksi hiilijalanjäljen tai pakkausmateriaalien osalta.
– Makian vaatteet valmistetaan Turkissa eikä yritys ole onnistunut vakuuttamaan, että siellä työntekijöiden olot olisivat kunnossa. Työolot voivat olla todella huonot, Lumme sanoo.
Makia ilmoittaa pyrkivänsä parantamaan vastuullisuuttaan, mutta niin sanovat kaikki muutkin yritykset, Lumme huomauttaa.
– Ei pitäisi vain pyrkiä vuodesta toiseen, vaan pitäisi tuoda jotakin konkreettistakin esiin.
Itämeren suojeluunkin Makia kertoo käyttävänsä rahaa vuosittain, mutta Lumme muistuttaa, että se on aivan eri asia kuin vaatteiden valmistaminen.
– Makia petrasi viime vuoden sijoituksestaan, mutta sillä on vielä paljon vastuullisuustyötä tehtävänä.
Vastuullisessa tuotannossa todistustaakka on yrityksellä, Lumme sanoo. Ympäripyöreiden lupausten sijaan tarvitaan läpinäkyvyyttä ja toimia työolojen parantamiseksi. Työntekijöiden palkankin pitää riittää elämiseen.
Yhtä lailla kuluttajalla riittää mietittävää. Ostaako vaatteita joka viikko vaiko vain tarpeeseen, entä tarvitaanko jatkuvasti uusiutuvia mallistoja. Kirpputoreilla myydään vaatteita, joissa roikkuu vielä alkuperäinen hintalappu.
– Vaatteiden laadunkin arvioiminen on tosi vaikeaa. Vasta kun ostaa vaatteen ja käyttää sitä kolme vuotta näkee, kestääkö se nukkaantumatta, Lumme huomauttaa.
Vaatemerkki Makia nousi Eettin Ränkkää brändi -raportissa E-kategoriasta D-kategoriaan. Sen seurassa ovat myös Suomen suosituimpien vaatekauppojen Prisman ja Citymarketin merkit House ja mywear, kuten myös Stockmannin NOOM ja Lindex. Tokmannin Pola nousi E-kategoriasta D-kategoriaan muiden kaupparyhmien seuraan.
Näitä merkkejä yhdistää se, että tuotanto tapahtuu joko kokonaan tai merkittäviltä osin riskimaissa. Yksikään näistä yrityksistä ei kerro elämiseen riittävien palkkojen toteutuvan tuotantoketjuissaan.
D-kategoriassa ovat myös E-kategoriasta nousseet, Nanso ja Sasta sekä ensimmäistä kertaa arvioidut Ivana Helsinki ja Sidoste.