Mistä tänään puhutaan?
Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.
Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.
Kierrätys: Hyväntekeväisyysjärjestön suurin haaste on huonokuntoiset vaatelahjoitukset, jotka on vietävä jatkolajitteluun EU-maihin.
Tunnelma teollisuusalueella sijaitsevassa suuressa hallissa on rauhallinen, uuttera ja keskittynyt.
Helsingin Uutiset pääsi vierailemaan Roihupellossa sijaitsevaan Fida secondhand -myymälöiden lajittelukeskukseen, josta vaatteet sitten päätyvät joko Fidan myymälöihin tai jatkavat matkaansa jatkolajitteluun EU-maihin.
Vuosittain lajittelukeskuksen seulan läpi kulkee 1,3 miljoonaa kiloa vaatetta ja pientavaraa. Roihupellossa sijaitsevan Fida-lajittelukeskuksen yhdeksän lajittelijaa käy läpi noin 5 000–6 000 kiloa lahjoitettua vaatetta ja pientavaraa päivittäin.
Kun ihminen tiputtaa lahjoittamansa vaatteet muovipussissa keräyslaatikkoon, alkaa niillä pitkä taival. Tosin se saattaa päättyä lyhyeen, jos keräysastiaan on heitetty seka- tai rakennusjätettä.
– Se on todella harmi, koska koko laatikon sisältö saattaa mennä pilalle. Olemme joutuneet sulkemaan joitakin pisteitä sen vuoksi, että niihin toistuvasti heitetään roskaa, Fidan vaatekeräysvastaava Sakari Keipi sanoo.
Jos säiliön sisältö vaikuttaa hyvältä, kuorma-auto kuljettaa vaatteet Roihupeltoon. Säiliön sisältö punnitaan, jotta voidaan seurata, kuinka nopeasti keräysastiat täyttyvät.
Korona-aikana vaatteiden kierrätysinto on vain kasvanut. Keväällä kaikki 22 Fida-myymälää ja lajittelukeskus olivat kuusi viikkoa kiinni. Myös yli puolet keräyspisteistä piti sulkea.
– Kun taas avasimme keräyspisteet, niihin tuli hirveä ryntäys. Lahjoitusinto on alkukesästä ollut todella hurjaa. Ihmiset ovat heränneet kierrättämiseen ihan uudella tavalla muutenkin viime ja tänä vuonna, Keipi kertoo.
Lue myös: Tunnettu kierrättäjä keräsi 15 miljoonaa kiloa vaatteita
Punnituksen jälkeen vaatteet laitetaan siiloihin, joista vaatteet kulkeutuvat lajittelijoille.
Työ vaatii harjaantunutta silmää, mikä vaate on hyväkuntoinen myyntiin ja mikä lähtee liukuhihnalle kohti heikkolaatuisen tekstiilin säkitystä. Hienolajittelussa vielä tuplavarmistetaan myyntiin menevät vaatteet. Siinä päätetään, meneekö vaate suoraan myymälään vai kausivarastoon, vai onko vaate sittenkin heikompaa "kakkoslaatua".
– Keskustelemme myymälöiden kanssa säännöllisesti siitä, millaista laatua meiltä tulee. Pääsääntöisesti meidän laatu on hyvää. Meillä on pitkäaikaisia ja ammattitaitoisia lajittelijoita, joita koulutetaan vuosittain, kertoo lajittelukeskuksen päällikkö Elina Korosuo.
Koska lajittelijat käsittelevät satoja vaatepusseja päivässä, oli tärkeää kehittää työergonomisesti hyvä tapa lajitteluun.
– Yhdessä henkilöstön kanssa on kehitetty ergonominen työtapa, jolla lajiteltavan tavaran saa edestä, eikä tarvitsisi nostella ja tehdä hirveästi turhia sivuliikkeitä, Korosuo esittelee.
Työhyvinvointia ylläpidetään kahdella jumppatauolla päivän aikana ja henkilöstö kiertää neljä kertaa päivässä eri työpisteessä, jotta samanlaista staattista liikettä ei olisi niin paljon.
Noin puolet lahjoitetuista vaatteista ei kelpaa myymälöihin myyntiin.
– Suurimpia haasteita ovat lahjoitukset, jotka ovat kuluneet puhki, Sakari Keipi toteaa.
Pääsääntöisesti heikompilaatuiset vaatteet myydään EU:ssa sijaitseville lajittelukeskuksille, joissa ne lajitellaan uudestaan. Osa vaatteista päätyy myyntiin paikallisesti, osasta tehdään esimerkiksi teollisuuspyyhkeitä.
Alle 10 prosenttia kaikesta Fidalle lahjoitetusta vaatteesta jatkaa eurooppalaisilta lajittelukeskuksilta matkaansa muihin maihin. Pieni osa vaatteista voi kulkea myös EU:n ulkopuolelle.
– Todellisuus on se, että Suomen uusiomateriaalin markkinat ovat pienet, Keipi muistuttaa.
Vasemmistoliiton Mai Kivelä: "City-Sortti" pitää perustaa kantakaupunkiin
Viime vuonna Fidaan lahjoitetuista vaatteista 13 prosenttia meni polttojätteeseen, eli ne olivat erittäin huonokuntoisia, likaisia tai haisevia. Keipi kannustaa ihmisiä heittämään huonokuntoiset vaatteet sekajätteeseen, ei vaatekeräykseen.
Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen
