Keuhkolääkäri tapaa pitkittyneistä koronaoireista kärsiviä nuoria ja aiemmin terveitä potilaita – antaa nyt tärkeän muistutuksen

Tauti: Lievänäkin sairastettu korona voi aiheuttaa hankalia oireita vielä kuukausia jälkeenpäin.

Kotikäyttöön myytävistä, veren happipitoisuutta mittaavista pulssioksimetreistä on tullut kevään jälkeen hittituote. Esimerkiksi juuri pitkittyneestä infetiosta aiheutunut happivajaus aiheuttaa väsymystä, hengästymistä ja pulssin kiihtymistä. Päivi Tuovinen
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Viikonvaihteen Helsingin Uutiset kertoi covid19-tartunnan saaneesta helsinkiläisestä sairaanhoitajasta, joka ei vieläkään ole parantunut, vaikka taudin toteamisesta on jo yli 5 kuukautta (HU 19.–20.9).

Annamari, 30, on sairastanut koronaa jo yli 5 kuukautta – aktiivisen nuoren naisen elämä mullistui täysin: "Olen kuitenkin selvinnyt hengissä"

Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Maria Hollmén tapaa yksityisvastaanotollaan koronan pitkittyneistä oireista kärsiviä potilaita.

– Sellaisia potilaita on, joilla on keväällä ollut koronatartunta ja he eivät ole vieläkään parantuneet.

Hollmén kertoo kohdanneensa tällaisia potilaita noin 10–15, mutta korostaa, että pitää vastaanottoa vain sivutoimisesti. Hollmén työskentelee lisäksi HUSissa, sekä opettaa Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Helsinkiläisbaarissa 4 eri päivänä käyneillä koronariski – testiin tulee hakeutua välittömästi jos oireita ilmenee

Potilailla tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus ja suorituskyvyn aleneminen ja esimerkiksi pitkittynyt yskä.

– Rasituksen kesto- ja sietokyky voi olla alentunut ja henkeä ahdistaa helposti, Hollmén kuvailee.

Kyllä tämä aiheuttaa tuskaa paitsi potilaille, myös lääkäreille.

Hän on vastaanotollaan kohdannut muun muassa ennen aktiivisesti urheilua harrastaneita, joille useita viikkoja koronan jälkeen pieni kävelylenkkikin on iso ponnistus.

Yhteistä kaikille Hollménin tapaamille potilaille on ollut se, että kukaan ei ole tarvinnut sairaalahoitoa koronatartuntaansa. Silti oireet eivät ole loppuneet.

Ensimmäiset taudin pitkittymisestä kertoneet potilaat Hollmén tapasi toukokuussa.

– Silloin ajattelin, että mikä juttu tämä on. Myöhemmin on tullut ihan tutkittua dataa tästä asiasta, joskaan ei vielä hirveän paljon.

Tällä hetkellä Hollménin mukaan kansainvälisessä lääketieteellisessä yhteisössä on tunnistettu se, että koronatartunta voi aiheuttaa pitkäkestoisia oireita, kuten väsymystä ja suorituskyvyn heikkenemistä, vaikka itse tauti olisi ensin sairastettu lievänäkin.

Pitkittynyt oireilu on tavallisempaa niillä, joilla tauti on ollut vaikea ja niillä jotka kuuluvat riskiryhmiin. Kuitenkin pitkittynyttä oireilua esiintyy myös aiemmin terveillä, nuorilla ihmisillä lievänkin taudin jälkeen.

– Noin 20 prosentilla koronatartunnan saaneista on vielä kolmen viikon kohdalla oireita, Hollmén kertoo viitaten Yhdysvalloissa tehtyyn tutkimukseen.

– Tosin virusinfektioihin yleensäkin voi liittyä pitkittyneitä oireita, tällaista havaittiin esimerkiksi SARSin kohdalla vuonna 2003, hän selventää.

"Häitä ja rippijuhlia, joissa puolet vieraista on saanut tartunnan" – Hus: Uusimaa on koronaepidemian kiihtymisvaiheessa

Koronan jälkioireista pitäisi Hollménin mukaan vielä tehdä lisää tutkimusta. Haasteena ovat myös ne edelleen oireilevat, joilla ei koskaan ehditty koronaa todeta tai jotka eivät päässeet testeihin.

Mitä lääkäri sitten voi tehdä koronaa pitkäaikaisesti sairastavan tullessa vastaanotolle?

– Se onkin tässä ikävä, kun ei oikein tiedetä. Eikä tarkasti myöskään tiedetä, mikä oireet aiheuttaa. Voi olla kyse immunogologisen vasteen alenemisesta, pitkäaikaisesta inflammaatiosta tai käynnissä olevasta infektiosta.

Kun ei tiedetä, ei ole hoitoa tai lääkkeitäkään. Yleinen ohje on, että pikkuhiljaa voi lähteä liikkeelle ja parantaa kuntoa ja kestävyyttä sitä kautta. Paikoilleen ei tule Hollménin mukaan jäädä, koska koronainfektioon tiedetään liittyvän lisääntynyt tukostaipumus.

– Sekin on tässä taudista jännä juttu, että oireet monesti aaltoilevat ja on parempia ja huonompia viikkoja, vaikka kehitys yleisesti olisi vähän kerrallaan parempaan.

Jotkut potilaat ovat saaneet astmaattisia oireita ja heille voidaan Hollménin mukaan kokeilla astmalääkitystä. Mutta suurimmalle osalle astmalääkityskään ei ole ratkaisu.

Jälkioireet ovat myös hankalasti mitattavissa.

– Kyllä tämä aiheuttaa tuskaa paitsi potilaille, myös lääkäreille, ja monella potilaalla tilanteeseen liittyy myös paljon pelkoa ja ahdistusta, Hollmén toteaa.

Hänen mukaansa ihmiset suhtautuvat koronan riskiin aika huolettomasti varsinkin nyt, kun tauti on levinnyt nuoremmissa ikäluokissa, eikä se ole enää aiheuttanut kuolemia, kuten keväällä.

– Kuitenkin olisi hyvä muistaa, että jopa 20 prosenttia kärsii koronan pitkittyneistä oireista, joista osa voi olla aika hankaliakin, Hollmén muistuttaa covid19-taudin vakavuudesta.

Ruumiskontteja yhä sairaalan parkkipaikalla Helsingissä – kulut vuodessa jopa 140 000 euroa

Pienikin flunssa voi lykätä abin valmistumisajankohtaa, syksyn kirjoitukset menossa – Ressua käyvä Lukas Virtala: "Tässä on paljon pelissä"

"Tauti on tällä hetkellä nuorissa" – Koronaepidemia nyt erilainen kuin keväällä, viranomaiset huolissaan kehityssuunnasta

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.