Hiipuva ammatti: Pesijät ovat jo liki kadonneet Helsingin saunoista – Birgitta, 64, kertoo mikä työssä kiehtoo

Sauna: Pääkaupungin yleisissä saunoissa on enää hyvin vähän pesijöitä.

Helsingin yleisissä saunoissa on jäljellä enää muutama pesijä. Birgitta Palojärvi rakastaa työtään pesijänä Lauttasaaren Vaskiniemessä. Nyt käsittelyyn on päässyt Suomen saunaseuran puheenjohtaja Hannu Saintula. Päivi Tuovinen
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Lauttasaaren Vaskiniemessä lämpiää kahdeksan saunaa. Suomen saunaseuran tiloissa helsinkiläiset pääsevät toden teolla rentoutumaan arjen murheista.

Harvinainen osa helsinkiläistä saunaperinnettä on pesijä Birgitta Palojärven, 64, ammatti. Hän on yksi sauna-alan ammattilaisista, jolla ei pääkaupungissa ole enää juurikaan kollegoita.

Saunabuumi jatkuu kuumana: Helsinkiin aiotaan perustaa lisää uusia yleisiä saunoja –  "Rauhoittuminen meren rannalla kiehtoo kaupunkilaisia"

Vaskiniemen saunojen lisäksi pesijän käsittelyyn voi Helsingissä päästä vain Kotiharjun saunassa Kalliossa.

Palojärven työpäivä alkaa yleensä kello 14 ja päättyy iltakahdeksan aikoihin.

– Ennen kuin ensimmäinen pesijä saapuu, laitan työtilan ja pesuvälineet kuntoon. Työasu kuuluu tietenkin asiaan, Palojärvi kertoo.

Pesijän käsittelyyn on hyvä tulla vasta kunnon löylyjen jälkeen.

Jotkut alkavat itkeä kesken pesemisen. Sekin kuuluu asiaan.

Vaskiniemen saunoissa miedoimmat löylyt kipuavat vain 80 asteeseen, mutta tujuin paikka on kolmossauna, jossa löylymittari näyttää peräti 150 astetta.

–Hyvien löylyjen jälkeen iho on jo lämmennyt ja keho on valmiiksi rentoutunut.

Palojärven hoitoon tuleva asettuu pesupöydälle ensin vatsalleen, jolloin pestään selkä. Sitten on vuorossa etupuoli – ja istuma-asennossa pestään pää. Intiimialueet hoitaa jokainen pestävä itse.

Asiakas voi valita kahdesta eri pesusta. Kestoltaan

25-minuuttinen pesu sisältää hieronnan, mutta tuplasti pidempään pesuun kuuluu myös kuorinnan lisäksi vaahtopesu.

Vaahdon Palojärvi tekee laittamalla saippuan pussiin, jota huljutellaan. Vaahto saadaan ulos puhaltamalla pussiin.

– Keuhkoja tämä vaihe vaatii, mutta olen onneksi jo tottunut siihen, Palojärvi pohtii.

Ammattitaitoisen pesijän hoidossa moni pestävä on herahtanut rentouttavaan itkuun. Päivi Tuovinen

Saunominen on Hannulle vakava harrastus – "Viime kesänä saunoin 41 peräkkäisenä päivänä"

Olipa asiakkaalla takanaan sitten millainen päivä tahansa, yksikään ei nouse Palojärven käsittelystä välinpitämättömänä.

– Kyllä jokainen pestävä rentoutuu aina omalla tavallaan. Moni pääsee samaan tunnetilaan kuin lapsena, kun oma äiti pesi häntä hellävaraisesti.

– Joillekin muistot tulevat niin pintaan, että he alkavat itkeä kesken pesemisen. Sekin kuuluu asiaan.

– Minä pidän kovasti tästä työstä. Kaikkein parasta on olla tekemisissä näiden asiakkaiden kanssa, Palojärvi kertoo.

Kuva: Milon, 24, "äkäinen" peräkärrysauna herättää melkoista huomiota Kalasatamassa – "Vaaran tuntua"

Pesijäntyön lisäksi hän uurastaa Hämeentiellä sijaitsevassa Helenan vanhainkodissa.

Pesijän käsittelyyn ei kannata tulla kiire kantapäillä.

– Itse en ainakaan alle tunnin saunareissua halua tehdä. Pari tuntia on sopiva aika, mutta kyllä hyvässä saunassa viihtyy neljä-viisikin tuntia, kertoo Suomen saunaseuran puheenjohtaja Hannu Saintula.

Saintula on testannut lukuisia saunoja muun muassa Itä-Aasiassa. Pesijän työtavat ovat Suomessa toista luokkaa kuin esimerkiksi Kiinassa.

– Kiinassa kaikki pesijät ovat miehiä ja heidän käsittelynsä on aika lailla fyysistä.

Puhallus pesupussiin tuottaa laadukkaan vaahdon. Päivi Tuovinen

Saunaosastolla kattoterassi ja jokaisessa asunnossa paikka tiskikoneelle, vuokra 549 e/kk – "Opiskelijoiden laatuvaatimukset ovat kasvaneet"

Vaikka Saunaseuran kaikki kahdeksan saunaa lämpiävät pääkaupungissa, silti yksi paikkakunta hakkaa Helsingin saunomisen suhteen kirkkaasti.

– Tampereen kaupunki tukee yleisiä saunoja vuosittain noin 200 000 eurolla ja se näkyy saunomiskulttuurissakin, Saintula kertoo.

– Eipä ihme, että Tampereella on parikymmentä yleistä saunaa, mutta Helsingissä vain muutama.

Jätkäsaaren korttelisauna avautuu – "Ei kilpaile vain Helsingin muiden saunojen, vaan jopa ravintoloiden kanssa"

Mikä?

Tällainen on hyvä sauna

Suomalaisissa kerrostalosaunoissa on kolme ongelmakohtaa: ilmanvaihto, kiuas ja lauteet.

Hyvä ilmanvaihto on tärkeää. saunailmassa on riittävästi happea, saunomisen jälkeen ei tule väsymystä.

Lauteiden sijoitteluun tulee kiinnittää huomiota. Monessa saunassa lauteet on sijoitettu väärällä tavalla kiukaaseen nähden.

Kiukaan pitää olla kooltaan riittävän suuri. Postilaatikon kokoiseen kiukaaseen ei mahdu riittävää määrää kivimassaa, eikä löylyistä tule laadukkaita.

Tarpeeksi suuri kiuas pidentää sen käyttöikää, helpottaa lämmitystä ja kiukaan hoitoa.

Lähde: Hannu Saintula, Suomen saunaseura

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.