Tutkija lisäisi vähävaraisten tuettua vuokra-asumista Helsinkiin – "Sellaisia korkean hintatason alueita on aika paljon, joissa sitä ei ole laisinkaan"

Asuminen: Alueiden maine-eroja kannattaa tutkijan mukaan tasata.

Teemu Kemppaisen mielestä alueiden asujaimistoon liittyvää sosiaalista sekoittamista kannattaa pohtia myös tulevaisuuden vinkkelistä. - Johtaako nykykehitys muuten joillakin yhä syvenevään eriytymiseen? Päivi Tuovinen

Leena Koivisto

Sosiaalinen sekoittaminen asuinalueilla, eli se että samalla alueella on mahdollisimman monitasoista asumista varakkaiden omistusasunnoista huokeisiin vuokra-asuntoihin, ei ole kaikille mieleen, mutta kannattaisiko sitä lisätä? Jos yliopistonlehtori Teemu Kemppaiselta kysyy, niin vastaus on puoltava.

Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolla työskentelevältä Kemppainen tarkasteli lähiöissä koettua turvattomuutta ja sosiaalista epäjärjestystä kolme vuotta sitten valmistuneessa väitöskirjassaan.

– Sekoitetumman alueen väestöpohja on tasapainoisempi, paikallinen sosiaalinen elämä tehokkaammin säänneltyä ja yhteiselo siten rauhallisempaa, Kemppainen kertoo.

Pian valmistuu myös tutkimus siitä, minkälainen rooli ara-asunnoilla on asukkaiden kokemuksissa muun muassa asumistyytyväisyyden, turvattomuuden tai sosiaalisten häiriöiden kannalta.

Tehtyjen ja tekeillä olevien tutkimusten perusteella Kemppainen sanoo selkeintä näyttöä olevankin juuri siitä, millaiseksi asukas kokee ympäristönsä vaikkapa elämänlaadun kannalta.

– Sekoittaminen on ilman muuta perusteltua, jos halutaan edistää asumiseen liittyvää arkisen hyvinvoinnin kokemista ja sen tasaisempaa jakautumista väestön kesken.

Asuinympäristön vaikutuksesta yksilön menestymismahdollisuuksiin sen sijaan ei Kemppaisen mukaan voi vetää johtopäätöksiä.

– Siitä, vaikuttaako asuinympäristö asukkaiden terveyteen tai sosioekonomisiin elämänpolkuihin, kuten vaikkapa mihin koulutukseen tai mille tulotasolle henkilö päätyy, näyttö on varsin heikkoa, joten tämän varaan ei sekoittamispolitiikkaa voida perustaa.

Hän heittää kuitenkin puntariin myös tulevaisuuden.

– Alueiden maine-erot ovat aika voimakkaita ja pysyviä. Jos nykytilannetta ei lähdetä korjaamaan sekoittamisella, voi olla, että tapahtuu yhä voimakkaampaa eriytymistä, jolloin kenties jonain päivänä alue saattaakin alkaa vaikuttaa asukkaidensa terveyteen, koulutukseen ja työhön.

Keskeinen haaste Helsingin seudulla on Kemppaisen mukaan se, kuinka saada lisää ara-kantaa sinne, missä sitä nyt on varsin vähän.

– Sellaisia korkean hintatason alueita on aika paljon, joissa sitä ei ole laisinkaan.

Sekoittamista voidaan tehdä myös niin, että omistusasuntoja rakennetaan vuokratalojen tuntumaan.

Mielikuva lähiöistä on Kemppaisen mukaan usein värittyneempi kuin todellisuus.

– Niitä on hyvin erilaisia Lauttasaari–Jakomäki-akselilla. Meillä on pääkaupunkiseudulla kauniita ja vihreitä lähiöalueita. Uskonkin niiden renessanssiin. Alueet ovat nyt jo hyviä, mutta niiden arvostus ja hintataso laahaavat vielä perässä.

Kemppainen itse asuu nykyään Tikkurilassa, mutta hänellä on kokemusta myös Kontulasta ja Kulosaaren pohjoisosasta.

– Kontula oli aivan mainio asuinpaikka. Kulosaaressakin viihdyin hyvin, mutta hintataso oli ehkä palveluihin nähden vähän korkea, Kemppainen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.