Korona-aika oli helpotus peliongelmaisille, mutta soitot Peluurin auttavaan puhelimeen ovat nyt taas nousussa.
Veikkauksen nopearytmisissä nettipeleissä voi lokakuun alusta alkaen taas hävitä jopa 2 000 euroa kuukaudessa. Maksimimäärä palaa nyt entiselleen oltuaan koronavirustilanteen takia väliaikaisesti 500 euroa kuukaudessa.
Vuorokausikohtainen tappioraja säilyy vuoden loppuun asti 500 eurossa, kun se ennen pandemiaa oli 1 000 euroa.
Kuukausittaisen rajan nosto ei miellytä ongelmallisesti pelaavia auttavassa Peluurissa.
– Pelihaittojen ehkäisyn näkökulmasta se ei ole perusteltua. Nopeatahtiset onnenpelit, joihin raja liittyy, ovat korkean riskin pelejä. Sen takia rajakin on, toteaa Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen.
Rajoitus koskee esimerkiksi kasino- ja raha-automaattipelejä, joita voi pelata verkossa.
– Aika harvalla meistä on varaa hävitä nettiautomaatteihin 2 000 euroa kuukaudessa. Se on aika korkea tappioraja ja Peluuri on aikaisemminkin huomauttanut, että sitä olisi syytä pysyvästi laskea.
Suomalaisten keskiansio oli vuonna 2018 Tilastokeskuksen mukaan 30 400 euroa vuodessa eli noin 2 400 euroa kuukaudessa.
Sisäministeriön neuvotteleva virkamies Jukka Tukia huomauttaa, että pelaajien pitää asettaa myös henkilökohtainen tappioraja, joka ei voi ylittää asetuksen enimmäisrajoja.
Päätös tappiorajojen alentamisesta tehtiin viime keväänä. Tuolloin pelaajien henkilökohtaisista kuukausittaisista tappiorajoista 75 prosenttia oli 500 euroa tai alle. Yli 500 mutta alle 2 000 euroa oli valmis pelaamaan 14 prosenttia ja tasan 2 000 euroa 11 prosenttia.
Ministeriön mukaan nopeatahtisissa peleissä kuukausittaista tappiorajaa tärkeämpi on vuorokausikohtainen raja, koska tutkimukset viittaavat siihen, että suurten summien häviäminen nopeasti on useammin yhteydessä ongelmapelaamiseen kuin pitemmälle aikavälille jakautuva korkea kulutus.
Osa pelaajista kuitenkin asettaa tappiorajan korkeammalle kuin olisi varaa hävitä.
Inka Silvennoisen mukaan suuret tappiot ja velkaantuminen koskevat etenkin nettipelaamista. Peluuriin yhteyttä ottavat nettipelaajat ovat useammin työssäkäyviä kuin vain pelipisteillä pelaavat. He myös rahoittavat pelaamistaan useammin pikavipeillä.
– Niissä tapauksissa, joissa velkasumma selviää yhteydenotossa, yleisin velkasumma on 20 000–50 000 euroa.
Niistä Peluuriin yhteyttä ottaneista, joiden pelivelan suuruus selviää, 65 prosentilla on velkaa yli 10 000 euroa. Tästä nettipelaajien osuus on 75 prosenttia-
Peliautomaatteihin keskittyneillä pelaajilla velkoja ei Silvennoisen mukaan samassa mitassa ole, mutta he pelaavat ruoka- ja lääkerahojaan ja kituuttavat vuodesta toiseen.
Silvennoinen kertoo, että moni ongelmapelaaja pelaa kuitenkin molemmilla. Korona-aikana painopiste on ollut enemmän verkossa.
Alun perin enimmäistappiorajoja laskettiin siksi, että rahapelaamisen haittoja saataisiin ehkäistyä tilanteessa, jossa fyysinen raha-automaatti-ja kasinopelaaminen oli estynyt.
Veikkaus sulki keväällä kaikki hajasijoitetut rahapeliautomaatit, yhtiön pelisalit ja Helsingissä sijaitsevan pelikasinon.
Korona-aika olikin monelle peliriippuvaiselle helpotus.
– He kokivat, että ensimmäistä kertaa vuosiin he pystyivät käymään kaupassa ilman pelkoa retkahduksesta, Inka Silvennoinen kertoo.
Ehyt ry:n teettämän selvityksen mukaan rahapelejä suomalaisten rahapelaaminen väheni korona-aikana merkittävästi: pelejä pelaamattomien osuus nousi 19 prosenttiin sitä edeltävän ajan 5 prosentista.
Myös Peluuri sai korona-aikaan selvästi normaalia vähemmän soittoja, kun rahapeliautomaatit ja pelisalit sulkeutuivat. Veikkaus avasi pelisalit uudelleen kesäkuun lopussa ja raha-automaatit heinäkuun puolivälissä.
– Kun automaatit ja pelisalit on taas avattu, yhteydenottojen määrä on kääntynyt taas nousuun, muttei ole samalla tasolla kuin ennen koronaa. Viime aikoina on kuitenkin tullut enenevässä määrin puheluita, joiden soittajat ovat retkahtaneet, kun automaatit taas avattiin.