Toimialakatsaus: Koronan isku työllisyyteen on ollut Helsingin seudulla odotettua lievempi

Helsingin seudun kasvu on jäänyt muita Pohjoismaiden pääkaupunkeja pienemmäksi jo ennen koronaa.

Majoitus- ja ravintola-ala on kärsinyt koronakriisissä eniten. Rakentaminen vetää vielä. Jussi Vehkasalo/Arkisto

Minna Harmaala

Korona-aika on iskenyt Helsingin seudun työllisyyteen, mutta odotuksia loivemmin, kertoi Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen torstaiaamuisessa tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa yritysneuvontaan tulvi kyselyitä maaliskuussa, mutta pahimmat pelot eivät ole toteutuneet. Tuoreimmassa Helsingin seudun toimialakatsauksessa 60 prosenttia yrityksistä kertoo aikovansa pitää kiinni nykyisestä henkilöstöstä tai jopa palkata lisää.

– Yrityksissä on lähdetty kehittämään uusia liiketoimintamalleja. Helsingin seudulla on myös jo pitkään ollut työvoimapulaa, joten yritykset pitävät henkilöstöstään kiinni niin pitkään kuin mahdollista, Lahtinen pohti syitä.

Hän mainitsi yhdeksi työpaikkoja säilyttäneeksi tekijäksi myös Suomen lomautusjärjestelmän. Hän huomautti, että millään toimialalla ei korona-aikaan kuitenkaan ole juuri rekrytoitu uutta väkeä.

Kauppakamarin teettämissä toimialakatsauksissa yrityksiltä on kysytty korona-ajan vaikutuksista.

Koko Helsingin seudun yritysten liikevaihto on korona-aikana laskenut kuusi prosenttia. Yksittäisillä toimialoilla tilanne näyttää kuitenkin hyvin erilaiselta.

Jos rajoitukset tulevat voimaan, tulossa on aika pahaa jälkeä.

Johtaja Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

– Suurin pudotus on ollut majoitus- ja ravitsemusalalla, siinä mennään jopa 40 prosenttiin. Alan yrityksistä 60 prosenttia ilmoittaa, että konkurssin uhka on koronatilanteen vuoksi lisääntynyt, Markku Lahtinen sanoi.

Hän huomautti, että alalla on Helsingin seudulla 33 000 työllistä. Häntä huolettavat hallituksen ilmoittamat uudet rajoitukset.

– Jos rajoitukset tulevat voimaan, tulossa on aika pahaa jälkeä sekä yritysten kannattavuuden ja hengissä säilymisen että työpaikkojen osalta.

Toinen koronan kurittama ala on henkilöliikenne, joka myös on kärsinyt rajoituksista. Lahtinen toivoi, että esimerkiksi lentoliikenne pääsisi pian palaamaan normaaliin.

– Kaikki tapahtuma- ja konferenssijärjestämiseen sekä matkailuun liittyvät toimialat ovat hätää kärsimässä. Se on ala, josta Helsingin alue on riippuvainen, Lahtinen sanoi.

Helsingin seudun elinkeinorakenne on huomattavasti muuta maata palveluvaltaisempi. Erityisesti kaupan ja muiden markkinapalvelualojen osuudet ovat Helsingin seudulla huomattavasti suurempia kuin koko maassa.

Kaupan alalla päivittäistavarakauppa vetää hyvin.

– Verkkokauppa on suorastaan räjähtänyt. Erikoiskauppa kuitenkin laahaa ja kivijalkakauppa on vaikeuksissa, Lahtinen sanoi.

Liikevaihto kasvoi vuoden toisella neljänneksellä toimialakatsauksen mukaan vain rakentamisessa, teollisuudessa sekä informaatio- ja viestintäalalla.

Rakennusala on ollut pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn valopilkku: liikevaihto kasvoi 12 prosenttia verrattuna vuoden 2019 toiseen neljännekseen.

Kauppakamarin tiedotteessa toimialakatsausta kommentoi Skanska Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti. Hänen mukaansa rakentamisen volyymit ovat koronatilanteen hyvästä tilanteesta huolimatta olleet laskussa vuodesta 2018.

– Asumisen kysyntä painottuu vahvasti pääkaupunkiseudulle ja muutamiin kasvukeskuksiin. BKT:n supistuminen ja työttömyyden lisääntyminen heijastuvat ostovoimaan ja asuntokauppaan vähintään varovaisuutena ostopäätöksissä. Myös joidenkin hankkeiden kuten hotellien käynnistyspäätöksiä on lykätty koronan aiheuttaman epävarmuuden takia. Elvytystoimet esimerkiksi kestävään infrastruktuuriin ovat nyt todella tarpeen, koska kotimarkkinaan panostamisella on selkeästi työllistävä vaikutus, Särkilahti sanoo tiedotteessa.

Jo ennen koronaa Helsinki on jäänyt kehityksessä selvästi jälkeen muiden Pohjoismaiden pääkaupunkeja, kertoi toimialakatsausta tekevän Kaupunkitutkimus TA:n toimitusjohtaja Seppo Laakso. Tämä koskee niin väestön kuin taloudenkin kasvua.

Laakson mukaan Helsingin työllisyysaste on muutaman prosenttiyksikön pienempi kuin muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien. Erityisen suuri ero on Tukholmaan verrattuna.

Laakson mukaan yksi selitys on iäkkäiden parempi työllisyys Norjassa ja Ruotsissa. Suurin ero on kuitenkin siinä, että Suomessa julkishallinto ja julkisrahoitteiset palvelut työllistävät naapureita vähemmän.

– Tämä on aika mielenkiintoinen ilmiö.

Laakson mukaan Helsingin kasvun jälkeen jäämistä selittää kolme tekijää.

– Ensinnäkin Suomi on pitkällä aikavälillä ottanut huomattavasti vähemmän maahanmuuttajia kuin muut Pohjoismaat. Toinen tekijä on Suomen viime vuosina alhaisempi syntyvyys, joka näkyy Helsingin seudulla. Kolmas tekijä on se, että Helsingin seudulla ollut pitkään jarruja esimerkiksi asunnontuotannossa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut