Henkilö: Ministeriksi nousevalla Jussi Saramolla on luvassa kiireinen kevät.
Opetusministerin sijaiseksi tulevan kevään ajaksi valittu vantaalainen Jussi Saramo (vas.) painaa kotioven kiinni ja pohtii, pitäisikö päälle laittaa jo syystakki. Ei pidä. Ilma on tyyni, mutta paksu pomppa lienee tarpeen myöhemmin, sillä uudessa työssä ministerinä on odotettavissa puhuria.
– Suurin yksittäinen koitokseni tulee olemaan kevään budjettiriihi, jossa tehdään isoja ratkaisuja tulevien vuosien talouspolitiikasta, Saramo toteaa.
Hän haluaa olla omalta osaltaan varmistamassa, että hallituksen tähän mennessä toteuttama politiikka jatkuu. Saramo kehuu äitiyslomalle joulunaikaan jäävän opetusministeri Li Anderssonin (vas.) työtä ja tiivistää oman tavoitteensa:
– Koen onnistuneeni opetusministerinä, jos kukaan ei edes huomaa Lin olleen puoli vuotta poissa.
Vastuualuettaan Anderssonin äitiysloman aikana Saramo kuvaa laajaksi. Hän toimii silloin myös puolueen puheenjohtajana ja aikoo olla ehdolla kuntavaaleissa.
– Meillä on omalla ministeriöllä monia isoja prosesseja menossa. En aio puolessa vuodessa lähteä rakentamaan omia projekteja, vaan johtaa olemassa olevia. Haluan, että saamme kokonaisuuden pidettyä hallitusohjelman mukaisena.
Suurin yksittäinen koitos tulee olemaan budjettiriihi.
Opetusministeriössä hallinnoidaan niin varhaiskasvatukseen, perusopetukseen kuin toisen asteen koulutukseen liittyviä asioita.
Kahden lapsen vanhempana vantaalaisen varhaiskasvatuksen arki on Saramolle tuttua. Hän uskoo varhaiskasvatuksessa tehtyjen laiminlyöntien näkyvän koko kouluajan ja myöhemmin urapolulla. Vastaavasti panostukset kantavat pitkälle.
– Pidän tärkeänä, että kaikilla lapsilla on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja että ryhmäkoot ovat pienet.
Yhdeksi huolenaiheekseen Saramo mainitsee ammatillisen koulutuksen. Se kaipaa hänen mukaansa kipeästi lisäpanostusta.
– Keskustelut vanhempien ja nuorten kanssa ovat vahvistaneet kuvaa siitä, että ammatillinen koulutus on päästetty tosi huonoon kuntoon. Resursseja on leikattu ja oppilaiden vastuita on lisätty liikaa. Samaa viestiä tulee opettajilta ja työnantajilta.
Kouluissa tapahtuneet kiusaamistapaukset ovat järkyttäneet myös Saramoa. Hän ei ryhdy analysoimaan yksittäisiä tapauksia, mutta pohtii taustalla olevan eriarvoistumista, yhteiskunnan kahtia jakautumista.
– Ei ole mahdollista osoittaa vain yhtä ainoaa syytä, eivätkä nämä ongelmat poistu millään yksittäisellä kikkakolmosella.
Kikkakolmosten sijaan Saramo haluaa panostuksia ennaltaehkäisyyn, muun muassa vuorovaikutustaitojen opetusta jo varhaiskasvatuksessa. Sen lisäksi hän korostaa henkilökunnan riittävän määrän merkitystä.
Saramon mielestä on oltava itsestään selvää, ettei kukaan joudu pelkäämään kouluun mennessään.
– Jo lain mukaan opetuksen järjestäjällä on velvollisuus taata turvallinen oppimisympäristö.
Kiusaamista tapahtuu myös netissä ja vapaa-ajalla eikä kotikaan ole aina turvallinen.
– Yhteiskunnan on varmistettava, ettei yksikään lapsi jää vaille tarvitsemaansa tukea.