Helsinki kasvattaa tavoitteensa 8 000 uuteen asuntoon vuodessa – näille kolmelle alueelle aiotaan rakentaa kolmannes lisää

Helsinki aikoo edelleen kasvattaa tavoitetta vuosittain valmistuvien asuntojen määräksi. Sompasaaressa rakennettiin keväällä kiivaasti. Johanna Erjonsalo
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Helsinki aikoo kasvattaa asuntotavoitteensa 8 000 uuteen asuntoon vuodessa. Asiasta päätti kaupunkiympäristölautakunta tiistaina. Jo aiemmin asuntotavoitetta on kasvatettu 6000:sta 7000:een.

Uusi tavoite asetettiin nyt vuoteen 2023, jotta siihen ehditään valmistautua.

Eerik, 30, osti hitas-asunnon ja aikoo asua siinä korkeintaan 5 vuotta – Kalasataman kupeessa rakennetaan nyt vauhdilla

Lautakunnan mukaan seudun kasvua tulee saada riittävän tasaisesti myös Helsinkiin, ja asuntotuotantotavoitetta on tarpeen saada askeleittain vastaamaan todelliseen kysyntään.

Helsinkiin on valmistunut vauhdilla uusia asuntoja viime vuosina, mikä johtuu isojen projektialueiden kuten Jätkäsaaren ja Kalasataman rakentamisesta. Kun ne saadaan valmiiksi, yhä isompi osa rakentamisesta kohdistuu jo olemassaoleville asuinalueille ja niiden viheralueille.

”Tämän kaltaisia pussinperiä ei tule tehdä lisää” – Helsingin upouusi asuinalue saa kritiikkiä, kaupunkiaktiivin mukaan kattavia palveluita on turha odottaa: "Se on lähiö"

Asumisen ja maankäytön uudella ohjelmakaudella kaupunkiuudistusalueet ovat Malminkartano–Kannelmäki, Malmi ja Mellunkylä. Näille alueille halutaan rakentaa kolmannes lisää asuntoja vuoteen 2035 mennessä sekä varmistaa, että alueiden asuntokannan hallintamuotojakauma kehittyy siten, että alueilla on tavoitteen mukaisesti sekä kovan rahan omistus- ja vuokra-asuntoja että ara-vuokra-asumista sekä hitas- ja asumisoikeusasumista.

Lautakunnan päätöksestä saatiin pieni sanasota aikaan Kaupunkiluontoliikkeen sivuilla Facebookissa, jossa kummasteltiin miksi Helsinki pyrkii jatkuvasti kiihdyttämään kasvua

Asuntokauppa nyt "yllättävän hiljaista" Helsingissä – Espoossa omakotitalojen myynti kasvoi hurjat 38 %

Kaupunkiympäristölautakunnassa istuva Tuomas Rantanen (vihr.) kommentoi, ettei tarkoitus ole kasvattaa pääkaupunkia, vaan tarjota asuntoja luontaiseen kasvuun, sillä ihmisten muutto-oikeutta Helsinkiin ei voida rajoittaa.

Mikäli kysyntään ei vastata, se johtaa yhä jyrkempään vuokratason ja asuntojen hinnan nousuun ja syvenevään segregaatioon, sillä Helsinki pyrkii uudistuotannolla myös hillitsemään alueiden eriytymistä. Asukkaat pakkautuisivat ympäröiviin kuntiin, joka lisäisi liikennettä ja yksityisautoilua entisestään, perusteli Rantanen.

Käsittämätön viritys Helsingissä: Rantaan kyhättiin konteista luvaton asumus – "Kalasataman erillistaloa" vuokrattu 2500 e/kk hintaan

Vihreiden Mari Holopainen puolestaan kirjoitti HU:n kolumnissa (HU 19.–20.9.), että Helsingin tiivistäminen tulee väistämättä osin viemään myös asukkaille tärkeitä viheralueita.

Tällaisista asunnoista on nyt Helsingissä erityisen kova kysyntä – "Korona näyttää lisänneen suosiota"

Helsingin väkiluku kasvoi viime vuoden aikana 5 793 asukkaalla. Väestönkasvu nopeutui edellisvuodesta, mutta oli edelleen selkeästi jäljessä huippuvuotta 2013, jolloin väestönlisäys oli piirun vajaat 8 700 henkeä.

Vuonna 2019 Helsinkiin valmistui reilut 6 700 asuntoa. Suurin osa uusista asunnoista on kaksioita ja noin 90 prosenttia kaikesta uudistuotannosta valmistuu kerrostaloihin.

Ehdotus asumisen ja maankäytön ohjelmaksi tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn syyskaudella 2020.

Kohtuuhintaisten asuntojen hitas meni rikki – vuokraamalla asunnon pois voi tehdä hyvän tilin

Omistusasumiseen ehdotetaan uutta mallia – "Jopa kolmanneksen halvempi kuin hitas-asunto"

Trendikkääksi noussut asuinalue veti hakijatulvan kaupungin vuokra-asuntoihin – verrattavissa jo Kalasatamaan ja Jätkäsaareen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.