Paperittomista koitui Helsingille viime vuonna yli 2 miljoonan euron lasku – Kaupunki: "Kustannusten seuranta on muuttunut"

Paperittomat: Laittomasti maassa olevista eli paperittomista aiheutuneet kustannukset nousivat viime vuonna jyrkästi.

Paperittomien kulut Helsingille olivat viime vuonna 2,1 miljoonaa euroa. Arkistokuva. Jussi Vehkasalo

Sanna Jompero-Lahokoski

Paperittomien eli ilman oleskelulupaa maassa olevien kustannukset kasvoivat Helsingissä viime vuonna verrattuna edellisvuoteen.

Paperittomien palvelujen kokonaiskustannukset olivat viime vuonna 2,1 miljoonaa euroa. Summa sisältää terveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja työntekijöiden kustannukset.

Kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela sanoo, että kustannusten kasvuun on useita syitä.

– Yksi on paperittomien määrän kasvu ja toinen palvelujen aiempaa laajempi käyttö.

Haahtelan mukaan määrärahojen nousu ei ole suoraan verrannollinen edellisiin vuosiin.

– Kustannusten seuranta on muuttunut. Nykyisin saamme kustannukset koottua yhteen aiempaa paremmin.

Terveydenhuollon osuus koko potista oli viime vuonna 531 528 euroa. Vuonna 2018 kustannuksia kirjattiin 33 000 euroa. Yhteensä paperittomien kokonaiskustannukset vuonna 2018 olivat 1,2 miljoonaa euroa.

Eniten rahaa kului terveydenhuoltoon.

– Terveydenhuollon osuus on suurin, koska heillä ei ole lupaa olla täällä eivätkä he käytännössä pysty käyttämään muita palveluita. Se takaa vain elämän ihan perusedellytykset, että pysyy hengissä ja pystyy jotenkin täällä olemaan, Haahtela jatkaa.

Tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä sosiaalihuolto- ja toimeentulotukilain mukaisia palveluita oli annettu 679 916 eurolla. Viime vuoden aikana pelkkiä toimeentulotukia myönnettiin 750 000 euroa.

Helsingin Uutisten kolumnisti Mari Rantanen (ps.) arvosteli kolumnissaan (HU 26.9.) "käsistä karanneita kustannuksia". Rantasen mukaan kustannukset vuonna 2019 olivat moninkertaistuneet edellisvuodesta.

Lue: Kolumni: Laittomasti maassa olevien kustannukset kasvussa

Lue myös: Paperittomien hoito maksoi Helsingille vain 30 000 euroa – perussuomalaisten ehdotukselle tyly vastaus

– Luvussa ei ole vielä oikeudellista apua eikä pitkäaikaista majoitusta. Kun päätös palveluiden laajentamisesta tehtiin, ensimmäiset kustannusarviot olivat 200 000–400 000 euroa vuodessa. Nyt kustannukset ovat miljoonissa euroissa, Rantanen kirjoittaa.

Helsinki laajensi vuonna 2017 paperittomien palvelut koskemaan myös välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kuten lääkitystä, seurantaa, rokotuksia ja suun terveydenhoitoa. Sitä aikaisemmin heille tarjottiin vain kiireellistä sairaanhoitoa sekä laajat terveydenhuoltopalvelut alle 18-vuotiaille ja raskaana oleville.

Vaikka palvelut laajenivat, eivät paperittomat tule Haahtelan mukaan Suomeen niiden perässä.

– Suurin osa paperittomista ei asioi julkisissa palveluissa, jos ei ole ihan pakko. Suurista osa heistä on muutenkin ikään kuin piilossa eli maksavat ehkä jollekin majoituksesta jotakin. Jokainen etsii omat ratkaisunsa.

Pääkaupunkiseudulla paperittomia on tällä hetkellä arviolta yli tuhat. Haahtela muistuttaa, että paperittomuuden syitäkin on monia. Moni yhdistää ilman oleskelulupaa maassa olevat ainoastaan turvapaikanhakijoihin.

– Ei se niin ole. Jotkut ovat alkujaan olleet Suomessa oleskeluluvalla, mutta lupa on umpeutunut eikä uutta lupaperustetta enää ole, Haahtela antaa esimerkin.

Tällaisia ovat esimerkiksi Helsingissä määräaikaisella työluvalla työskennelleet. Koronapandemian vuoksi osa ei ole päässyt takaisin lähtömaahansa, koska paluulentoja ei ole.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.