Pakolaisten työllistymistutkimuksesta ilmenee, miksi suuri osa turvapaikanhakijoista on nuoria miehiä

Perheenyhdistämisen kautta saapuneet naiset työllistyvät muita pakolaisia hitaammin – miehillä tulos päinvastainen. THL
Jussi Vehkasalo

Jussi Vehkasalo

THL:n ja Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan perheenyhdistämisen kautta saapuneet miehet työllistyvät Suomessa nopeammin kuin muut pakolaisryhmät. Perheenyhdistämisen kautta tulleet naiset sen sijaan työllistyvät muita hitaammin. Lisäksi miehillä työllisyyserot kaventuvat sitä mukaa kun maassaoloaika pitenee, naisilla taas kasvavat. Eroja selittää se, että eri muuttoväylien kautta maahan saapuu erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa, sanotaan THL:n tiedotteessa.

Turvapaikanhakuprosessiin ja sitä edeltävään matkaan voi liittyä suuria riskejä, ja osin sen vuoksi suuri osa turvapaikanhakijoista on nuoria miehiä. Kiintiöpakolaiset taas valitaan suoraan pakolaisleireiltä tai lähtömaista, ja Suomi tapaa antaa etusijan lapsiperheille ja vaikeassa asemassa oleville naisille.

Suomeen saapuneiden pakolaisten työllistymisessä on eroja sen mukaan, ovatko he saapuneet maahan turvapaikanhakijoina, kiintiöpakolaisina vai perheenyhdistämisen kautta. Perheenyhdistämisen kautta oleskeluluvan saaneet ovat sen sijaan saapuneet Suomeen perhesiteidensä perusteella.

– Perheenyhdistämisen kautta saapuneiden miesten työllistymistä voi helpottaa se, että aiemmin saapuneet perheenjäsenet ovat ehkä jo saaneet työllistymisen kannalta olennaista tietotaitoa ja solmineet sosiaalisia verkostoja, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola tiedotteessa.

Perheenyhdistämisen kautta saapuneet naiset ovat muita ryhmiä yleisemmin perhevapaalla heti maassaoloajan alusta lähtien, mikä viivästyttää heidän työllistymistään. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että heti maassaoloajan alun perhevapaalla voi olla naisten työllistymiseen myös pitkäkestoisia vaikutuksia.

– Tulokset herättävät kysymään, pystyttäisiinkö kotouttamistoimia kohdentamaan nykyistä enemmän myös lasta kotona hoitaville äideille. Työttömille maahanmuuttajille tehtävä kotoutumissuunnitelma ja siihen liittyvät toimet tutkitusti edistävät työllistymistä, Tervola jatkaa.

Tutkimuksessa seurattiin kaikkien vuosina 2001–2014 Suomeen muuttaneiden pakolaisten työtuloja, työttömyyttä ja perhevapaiden yleisyyttä. Kaikkiaan aineistossa on noin 15 000 henkilöä, joista valtaosa on lähtöisin Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Iranista. Tutkimuksen aineisto on koottu Kelan, Verohallinnon ja Digi- ja väestötietoviraston rekistereistä.

Paperittomista koitui Helsingille viime vuonna yli 2 miljoonan euron lasku – Kaupunki: "Kustannusten seuranta on muuttunut"

Turvapaikanhakijoiden oikeus työntekoon laajenee jo maanantaina – korvaavat tiloilta puuttuvaa ulkomaista työvoimaa

Ensimmäiset alaikäiset turvapaikanhakijat saapuvat heinäkuun alussa Kreikan leireiltä

Vastaanottoaikoja oleskeluluvan hakemiseksi kaupiteltiin netissä muutamilla kympeillä – Maahanmuuttovirasto: "Täysin uusi ilmiö"

Irakilaissyntyinen Baan tuli Suomeen 5,5 vuotta sitten, valmistuu nyt M:n papereilla ylioppilaaksi – suunnitelmissa tutkijan ura

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut