Onko länsimetro kiepsauttanut työmatkaliikenteen suunnan? – Jarmo Pohjola muutti metron varrelle, jotta voi kulkea Helsingistä Espooseen töihin

Työ: Metron ja AB-lipun myötä Espoon työpaikat houkuttelevat enemmän.

Lauttasaaren asemalla oli aamuyhdeksän paikkeilla hiljaista. Päivi Tuovinen
Anniina Virtanen

Anniina Virtanen

Helsinkiläisten työssäkäyntialue on laajentunut länsimetron ja vyöhykeuudistusten myötä Espoon puolelle. Länsimetro otettiin käyttöön kolme vuotta sitten. Kuntarajojen ylittäminen muuttui edullisemmaksi viime vuoden keväänä.

Lauttasaaressa asuva Katariina Salonen kertoo kulkevansa Lauttasaaresta Otaniemeen töihin.

– Metro on vaikuttanut aivan mielettömän paljon kulkemisen helppouteen. Ja varsinkin sen jälkeen kun AB-lippu tuli, niin tuntuu helpommalta lähteä länteen kuin itään ostoksillekin, Salonen toteaa.

Moni sanoo, että voisi länsimetron myötä harkita työpaikkaa Espoosta, tai onkin siirtynyt sinne töihin. Esimerkiksi Oulusta Lauttasaareen 2019 muuttanut Jarmo Pohjola sai töitä Espoon Otaniemestä, mutta halusi silti muuttaa Helsinkiin. Länsimetro vaikutti asuinalueen valintaan.

Autokaistoja päiväkotien ja koulujen piha-alueiksi kantakaupungissa? – "Tanskan mallille" näytetään vihreää valoa Helsingissä

– Tunsin Helsinkiä paremmin entuudestaan ja myös ystäviäni asuu täällä, sekä vuokra-asuntotarjonta on monipuolinen. Helsingissä on paljon vanhempia ja vähän huonokuntoisempia asuntoja, joissa on kohtuullinen vuokra, hän perustelee Helsinkiin muuttoa Espoon sijaan.

Hän myös pyöräilee monen muun tapaa töihin Espooseen, etenkin nyt korona-aikana.

En oikein tykkää matkustaa ruuhkabusseilla pk-seudulla.

– En oikein tykkää matkustaa ruuhkabusseilla pk-seudulla. Hain asuntoa nimen omaan metron läheisyydestä, Pohjola toteaa.

”Asiakkaat ovat täällä hyvin uskollisia”, sanoo yrittäjä – opiskelija Vilma, 24, kertoo miksi valitsi Lauttasaaren asuinalueekseen

HSL:n tilastoista selviää, että vyöhykeuudistus lisäsi joukkoliikenteellä liikkumista yli kuntarajojen.

– Uudistuksen seurauksena liikkuminen metrolla Espoon ja Helsingin välillä vilkastui selvästi, HSL:n ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori kertoo.

Esimerkiksi Hanasaaressa olevan laskentapisteen tulokset osoittavat, että henkilö- ja pakettiautoliikenteen vähentyneen erityisesti länsimetron käynnistyttyä marraskuussa 2017. Liikennemäärät ovat siitä kaksi vuotta eteenpäin laskeneet.

– Vyöhykeuudistuksella ei ollut sinne heti vaikutuksia, mutta kuitenkin tapahtui voimakas lisäys Itä-Espoon joukkoliikenteen matkustajamäärissä, esimerkiksi Espoon metroasemilla oli heti noin kymmenen prosenttia enemmän käyttöä, Vihervuori toteaa.

Tuntuu helpommalta lähteä länteen ostoksillekin.

Ajantasaista selvitystä länsimetron vaikutuksesta työmatkaliikenteeseen kuntarajojen yli ei kuitenkaan HSL:llä ole.

Länsimetron myötä työpaikat Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola -akselilla ovat lisääntyneet. Esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tarjoava Accountor sijoitti toimistonsa Keilaniemeen, helppo kulku toimistolle oli tärkeä kriteeri paikkaa valitsessa.

Accountorilta kerrotaan, että talous- ja hr-palvelun yksikössä tornissa työskentelee 300 henkeä, joista noin puolet on helsinkiläisiä ja noin 30 prosenttia Espoosta.

Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän mukaan yritystyöpaikat länsimetron varrella ovat selvästi kasvaneet.

– Samalla kun yritystyöpaikat ovat lisääntyneet, meidän kunnallisveron tuotot eivät ole. Matemaattisesti niiden pitäisi kulkea käsi kädessä, Mäkelä toteaa.

Helsingin keskustaan syntyi ikävä noidankehä kun kaupunkilaiset jäävät lähiöihin – "Peltojen reunoille on helpompi mennä omalla autolla"

Siksi hän pitää todennäköisenä työmatkaliikenteen lisääntymistä Helsingistä Espooseen. Asiaan voivat vaikuttaa myös lisääntyneet etätyöt.

HSY:n vuoden 2015 työssäkäyntitilastojen mukaan 23 300 matkusti Helsingin seudulta Espooseen, kun vuonna 2017 luku oli 25 000. Toisaalta vuoden 2012 työssäkäyntitilastojen mukaan Espooseen pendelöi 25 300 helsinkiläistä.

Tätä vuotta koskevat tiedot HSY saa todennäköisesti vasta kolmen vuoden päästä.

Tarkkoja ja ajantasaisia lukuja pendelöinnistä eli asuin- ja työssäkäyntipaikkakunnan välisestä työmatkaliikenteestä tai länsimetron vaikutuksista onkin haastavaa saada.

Helsingin kaupunginkanslialla on pari tietolähdettä, mutta haasteena on, etteivät ne kuvaa ilmiötä täsmällisesti. Aineistosta riippuen tilastot tulevat viiveellä tai tiedot perustuvat hyvin pieneen kyselyotokseen.

Jukka Mäkelä pitää ongelmallisena, että ajantasaista tilastotietoa ei ole saatavilla.

 – Se on suorastaan raivostuttavaa. Meidän pitäisi ikään kuin olla tietoyhteiskunta ja tehdä data-analyysia, mutta kuitenkaan tällaisista oleellisista asioista ei ole dataa saatavilla. Siihen on saatava parannus, jotta voisimme kehittää kaupunkia, Mäkelä toteaa.

Elielinaukio kuumottaa sijoittajia – Helsingin ytimeen jopa Postitalon verran uutta rakentamista: "Ei ole tällä hetkellä arvonsa mukaisessa käytössä"

Yrittäjät: Puuroutuuko liikenne keskustan uusissa hankkeissa?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.