Nämä valosaasteen lähteet ärsyttävät helsinkiläisiä eniten – "Yöllä se loistaa valtavan häiritsevänä"

Musiikkitalon edustalla oleva mainostaulu hehkuu punaisena. Väri korostaa näkyvyyttä, niin kuin on tarkoituskin, mutta vielä alkuvuonna kirkkaus on niin häiritsevää, että kaupunki sai asiasta palautetta.si

Helsinki alkoi viime syksynä selvittää valosaasteen ja häiriövalon määrää.

Kauppakeskuksen valotaulu paistoi suoraan sisään asuntoon, mainos sammutetaan nyt aiemmin illalla – "Kaupungin pitäisi ennemmin vähentää kuin lisätä ärsykkeitä"

Musiikkitalon lähellä oli myös muita vastaavia häiriövalopaikkoja, kuten mainostaulut Sanomatalon, Narinkkatorin ja Ruotsalaisen teatterin edustalla. Myös näiden mainostaulujen kirkkauksia erityisesti ilta- ja yöaikaan pudotettiin jo alkuvuonna.

– Käynnistimme vuoropuhelun mainostajien kanssa. Löytyi erittäin hedelmällinen yhteistyö, kun aloimme keskustella asiasta. Nyt uskoakseni ne eivät enää kovin paljon häiritse, kertoo valaistuspäällikkö Juhani Sandström kaupunkiympäristön toimialalta.

Aikaisemmin monet mainostajat käyttivät samaa valovoimakkuustasoa päivällä ja yöllä.

– Päivällä valon täytyykin olla kirkas, jotta sen näkee. Yöllä se loistaa valtavan häiritsevä. Nyt tilanne on parantunut huomattavasti, Sandström sanoo.

 Käynnistimme vuoropuhelun mainostajien kanssa.

Kaupungin häiriövalokysely päättyi helmikuussa. Kyselyyn saatiin 1 523 vastausta.

Aineiston analysointi on parhaillaan käynnissä. Tarkoitus on saada korjausliikkeitä niihin valaistusasioihin, jotka kyselyssä korostuvat. Korona kuitenkin viivästyttää aineiston läpikäymistä.

– Syksyn aikana oli ajatuksena pitää muutaman työpajaa, toinen kaupungin omille työntekijöille ja toinen kiinteistöjen edustajille ja mainostajille, mutta korona sotki suunnitelmat.

Työpajoja järjestetään heti, kun koronatilanne helpottaa. Pajojen ja kyselyn lopputuloksena kaupunki laatii ohjeen julkisten tilojen valojen käytöstä.

Paljon on kyse tiedon puutteesta.

Kirkkaiden mainostaulujen lisäksi häiritseviksi koettiin myös urheilu- ja pelikenttien valot, jotka häiritsivät erityisesti lähialueen asukkaita. Myös näihin haetaan ratkaisuja.

– Yksi on, että etsitään valojen parempaa suuntaamista. Toinen on niiden käyttäminen niin, että valoja käytettäisiin vain silloin kun niitä tarvitaan, sanoo Sandström.

Kaupunki on jo ottanut monissa julkisissa kohteissa käyttöön 20 prosentin himmennystason yön hiljaisina tunteina.

– Näin tullaan tekemään myös muun muassa leikkipuistoissa ja koira-aitauksissa. Kun valoja ei tarvita, niin silloin niitä himmennetään.

Myös liiketunnistinta tai erillistä katkaisijaa harkitaan.

– Katkaisija olisi portilla niin että käyttäjä tilaisi valon itse. Tekniikoita on, valaistuspäällikkö jatkaa.

Kyselyssä häiritseväksi koettiin myös, ehkä hieman yllättäen, naapureiden valot.

– Tämä on tulevaisuuden hankalin pointti. Paljon on kyse tiedon puutteesta. Tätäkin meillä nyt pohditaan.

Tekeillä olevan julkisten tilojen valaistusohjeen lisäksi kaupunki on laatimassa ohjeita, miten pihavalot tulisi suunnitella.

– Yritämme saada kiinteistönomistajat kiinnostumaan siitä ja laadimme selkeät ohjeet. Tietoa jaetaan ehkä Kiinteistöliiton kautta, Sandström sanoo.