Väestö: Pääkaupungin kaikista venäjänkielisistä joka kolmas asuu Itä-Helsingissä. Heistä moni haluaa tukea asioidessaan viranomaisten kanssa.
Vuosaaressa asuva Alena Markava, 37, kokee sydämen asiakseen perheiden auttamisen ja tukemisen.
Valko-Venäjältä Pietarin kautta Suomeen 13 vuotta sitten saapunut Markava on omistautunut työlleen venäjänkielisten perheiden kokemusasiantuntijana.
– Kulttuurierot Suomen ja Venäjän välillä ovat aika suuria ja se näkyy myös perheiden arkielämässä, Markava kertoo.
– Kun venäläinen perhe muuttaa Suomeen, tiedon tarve uudesta kotimaasta on aikamoinen.
Vuonna 2010 Markava perusti venäjänkielisille perheille tarkoitetun perhetukiyhdistyksen nimeltä Klubok.
Lokakuun alusta lähtien Klubokin väki sai käyttöönsä uuden, Vuosaaren Pohjavedenkadulla toimivan kerhotilan.
Kulttuurierot Suomen ja Venäjän välillä ovat aika suuria.
Tällä hetkellä Markava on töissä Suomen venäjänkielisten keskusjärjestön Hyvinvointia yhteisvoimin -projektissa ja huolehtii Klubok-yhdistyksestä.
Vapaaehtoiset ovat vuosien varrella tukeneet venäläistaustaisia perheitä monin tavoin.
– Tarjolla on muun muassa äiti–lapsiryhmiä sekä synnytysvalmennusta.
Suomen ja Venäjän välisten kulttuurierojen vuoksi perheissä sattuu melkoisiakin väärinkäsityksiä.
– Mihin tahansa perheeseen voi tulla ongelmia esimerkiksi lasten tai nuorten kanssa, Markava muistuttaa.
– Jos lapsi on koulussa levoton, Suomessa hänelle voidaan diagnostisoida adhd. Venäläisissä perheissä taas usein ajatellaan, että ongelmanuori on vain pahatapainen tai että vanhemmat eivät osaa häntä kasvattaa.
Hurjimmillaan väärinkäsitykset ovat johtaneet huhuihin, joiden mukaan Suomen sosiaaliviranomaiset ottaisivat etenkin venäläistaustaisia lapsia huostaan erityisen herkästi.
Tällä hetkellä pääkaupungissa asuu noin 19 000 venäjänkielistä – määrä vastaa jo lähes Haminan kaupungin väkilukua. Heistä joka kolmas on sijoittunut Itä-Helsinkiin.
Itäisissä kaupunginosissa eniten venäjänkielisiä on Vuosaaressa, jossa heitä asuu noin 2 600. Toinen vahva venäjänkielisten keskittymä on Kontulan ja Kivikon alueella.
Erikoistutkija Sirkku Varjonen Kuntoutussäätiöstä myöntää, että kantasuomalaisten ennakkoluulot venäläisiä maahanmuuttajia kohtaan tuottavat yhä ongelmia.
– Esimerkiksi venäjänkielinen nimi voi aiheuttaa sen, että pätevänkin hakijan työpaikka voi jäädä saamatta.
– Tästä on selkeää näyttöä esimerkiksi kokeellisesta rekrytointitutkimuksesta. Venäläisen nimen vuoksi voi joutua lähettämään lähes kaksinkertaisen määrän hakemuksia saadakseen kutsun työhaastatteluun, Varjonen kertoo.