Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Puhdistusliinojen piina: Pumppaamoilla avataan nyt ainakin 10 tukosta viikossa – "Unohtuuko ihmisiltä viemärietiketti?"

HSY: Jätevedenpumppaamojen tukokset ovat moninkertaistuneet koronaepidemian myötä. Asiantuntija ihmettelee, ovatko ihmiset unohtaneet viemärietiketin.

Koronaepidemia on tuonut kiirettä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n huoltojoukoille, sillä maaliskuusta lähtien jätevedenpumppaamojen tukokset ovat lisääntyneet huomattavasti.

Syylliset lisääntyneisiin tukoksiin on helppo löytää.

Pumppaamoista pistää muun roskan ohessa silmään erityisesti puhdistusliinat ja kumihanskat.

– Meillä on Helsingin seudun alueella 550 jätevedenpumppaamoa, joissa on ollut isoja ongelmia. Aiemmin viikkotasolla ei välttämättä ole ollut olleenkaan tukoksia tai sitten niitä on ollut yhdestä kahteen. Maaliskuun lopusta lähtien tukoksia on ollut yli kymmenen viikossa. Yksittäisiä viikkoja on ollut välissä, jolloin näyttäisi, että määrät laskevat seitsemään tai kahdeksaan, mutta sitten ne ovat taas nousseet takaisin, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ympäristöasiantuntija Heini Snellman.

– Vielä en ole kasvomaskiin törmännyt, mutta ehkä niitä samalla logiikalla päätyy pönttöön kuin muitakin tuotteita, Snellman jatkaa.

Tukokset avataan heti, kun ne havaitaan, koska pahimmassa tapauksessa liian pitkään tukossa ollut pumppu voi vuotaa yli, jolloin jätevettä voi päätyä ympäristöön.

Avaamiseen tarvitaan aina kaksi henkilöä ja työaikaa kuluu keskimääräisesti kolme tuntia. HSY:n ei ole vielä tarvinnut hankkia lisää resursseja ongelman ratkaisemiseksi, mutta tavanomaiset huoltotoimet viivästyvät tukosten takia.

Viime vuonna Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kautta kulkeutui noin 500 000 kiloa välppäjätettä eli roskaa, jonka todellisuudessa olisi pitänyt päätyä sekajätteeseen.

Snellman ei osaa vielä sanoa, tuleeko määrä tänä vuonna kasvamaan koronaepidemian myötä.

Se, miksi roskia päätyy viemäriverkostoon, johtuu pitkälti asenteista ja tavoista.

– En tiedä, unohtuuko ihmisiltä niin kutsuttu viemärietiketti vai johtuuko se siitä, että jos ei sitä lapsesta saakka ole oppinut, niin myöhemmässä iässä sen merkitystä ei huomaa. Tai jos kotona vetää jotain vessasta alas, josta ei suoraan seuraa omaan pönttöön tukosta, niin ajatellaan, ettei sillä ole väliä, Snellman pohtii.

Vessanpönttöön ei saa laittaa esimerkiksi terveyssiteitä ja tamponeita, wc-paperihylsyjä, vaikka niissä olisi huuhtoutuva-merkintä, vaippoja, talouspaperia, kondomeja, vanupuikkoja, pumpulia, lääkkeitä, ruokien sisältämiä rasvoja ja maaleja tai muita kemikaaleja.