Korona ja vähän Apottikin ovat kasvattaneet Husin hoitojonoja – Johtajaylilääkäri erityisen huolissaan yhdestä jonottajien ryhmästä: "Osa sairauksista pahenee"

Erikoissairaanhoito: Hus on saanut lyhennettyä pitkäksi venähtäneitä hoitojonoja. Silti apua ja rahaa tarvitaan.

– Normaalityön ohessa nämä eivät hoidu järkevässä ajassa, sanoo kasvaneista hoitojonoista Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Taustalla Meilahden sairaala. Päivi Tuovinen

Sanna Jompero-Lahokoski

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo tehneensä jo keväästä alkaen vähintään 12-tuntisia päiviä. Päälle tulee vielä ilta- ja viikonlopputöitä sekä valmiudessa oloa kellon ympäri.

– Puolet työajasta menee puhtaasti koronaan. Keväällä se oli vielä sata prosenttia, Mäkijärvi laskeskelee.

Koronaepidemian vaikutuksia syöpäpotilaiden ennusteisiin ei vielä tiedetä – "Enää hoitoja ei lykättäisi"

Korona on lisännyt sekä johtajaylilääkärin työtaakkaa että potilasjonoja. Hus julkaisi viime viikolla uusimmat luvut kasvaneista hoitojonoista.

Elokuun lopussa pitkään eli yli kuusi kuukautta leikkausta odottaneiden hoitotakuupotilaiden määrä oli 4 963, nyt 3 885. Jonoja on siis reilussa kuukaudessa saatu lyhennettyä tuhannella erilaisilla toimenpiteillä. Vielä ennen koronaa vastaava luku oli keskimäärin 1 000.

Erityisesti pitkään hoitoa odottaneiden määrä on keväästä kasvanut. Näistä potilaista Mäkijärvi on erityisen huolissaan.

– Osa sairauksista ja oireista pahenee tässä ajassa merkittävästi.

Jonoihin on aina kuoltu ja tullaan myös kuolemaan.

Esimerkiksi tällaisista tapauksista kelpaa vaikkapa tulehdussairaudet, kasvaimet, syövät ja rytmihäiriöt.

– Siinä käy usein niin, että kun kuukausia kuluu ja hoitoa ei kuulu, saattavat tällaiset potilaat päätyä jopa päivystystason tutkimuksiin ja hoitoihin. Ne ovat ristialttiimpia potilaalle sekä kalliimpia.

Lähihoitaja Tytti Söderlund-Syrjälä, 33, tekee osa-aikatyötä syöpäosastolla – Työ on rankkaa, mutta rahat ovat usein vähissä: "Pitää miettiä tarkkaan, mitä kaupasta ostaa"

Puolet pitkään jonottaneista odottaa pääsyä silmäleikkaukseen. Loput odottavat kirurgisia leikkauksia, kuten suu-, leuka-, neuro- tai vatsakirurgiaa.

Entä voiko potilasturvallisuus vaarantua ja joku kuolla, kun hoitoa ei saa?

– Matemaattinen totuus on, että kun jonotusaika kasvaa, joku voi menehtyä. Ilmiötä meillä ei ole tällä hetkellä tunnistettu, mutta niitä on aina ollut ja niin on nytkin. Jonoihin on aina kuoltu ja tullaan myös kuolemaan.

Hallitus on luvannut maksaa covid19-kulut. Mäkijärven mukaan rahaa tarvittaisiin noin miljardi euroa, josta Husin osuus olisi noin 200 000 miljoonaa euroa.

– Päättäjien olisi tärkeää ymmärtää, että korona on aiheuttanut Suomen terveydenhuollolle poikkeuksellisen tilanteen. Hoitojonot vaativat lisäresurssointia. Normaalityön ohessa nämä eivät hoidu järkevässä ajassa.

Terveysasemilla käynnistyi ruuhkahuippu – jonot kiireettömään hoitoon venyneet keskimäärin kuukauteen

Jonojen purkamisessa Husissa on jo otettu Mäkijärven mukaan ”kaikki konstit käyttöön”. Husiin on palkattu kymmeniä lääkäreitä ja hoitajia, leikkaussaleissa otettu käyttöön ilta- ja viikonloppuaikoja. Lisäksi palveluita on ostettu yksityisiltä yrityksiltä ja muilta sairaanhoitopiireiltä.

Kesällä pahasti ruuhkautuneiden syöpäleikkauksien jonoja on saatu jo hieman lyhennettyä. Leikkauksia ryhdyttiin alkusyksyllä tekemään lisätöinä myös iltaisin.

– Tilanne on kohentunut jonkin verran. Vaikkapa vatsasyövissä odotusaika on lyhentynyt keskimäärin parilla viikolla. Nyt odotusaika on 5–6 viikkoa. Tavoite on alle 4. Tilanne lähestyy tavoitetta hyvää vauhtia, Mäkijärvi toteaa.

Koronan takia jätetty käyttämättä 3 000 neuvola-aikaa Helsingissä – osaa tukea tarvitsevista pienten lasten perheistä ei tavoiteta nyt lainkaan

Husin kasvaneet hoitojonot selittyvät koronalla, mutta myös potilastietojärjestelmä Apotilla. Husin alueella Apotti otettiin käyttöön helmikuussa. Työntekijät ovat teknisten ongelmien lisäksi kokeneet järjestelmän vaikeakäyttöiseksi.

– Noin 70 prosenttia selittyy koronalla ja 10 Apotilla. Loput ovat palvelutarpeen lisääntymistä, kun väestö kasvaa ja eläköityy, Mäkijärvi arvioi.

Apotin seuraava koetinkivi on tämän kuun vaihteessa, kun käyttö laajenee koko Husin alueelle eli Meilahteen, Iho- ja allergiasairaalaan, Töölöön ja Kirurgiseen sairaalaan sekä Husin osalta Malmin, Laakson, Auroran ja Herttoniemen sairaaloihin sekä Hyksin Fysiatrian poliklinikalle.

Keuhkolääkäri tapaa pitkittyneistä koronaoireista kärsiviä nuoria ja aiemmin terveitä potilaita – antaa nyt tärkeän muistutuksen

Tällä hetkellä lähes puolet Husin työntekijöistä käyttää Apottia. Mäkijärvi suhtautuu uuteen käyttöönottoon luottavaisesti.

– Monta ongelmaa on jo ratkaistu. Uskomme, että kun kaikki alkavat käyttää samaa järjestelmää, siinä alkaa olla jo etuja ja hyötyjä toiminnan pyörittämisessä.

Annamari, 30, on sairastanut koronaa jo yli 5 kuukautta – aktiivisen nuoren naisen elämä mullistui täysin: "Olen kuitenkin selvinnyt hengissä"

Hoitojonot

Korona kasvattaa myös talouden alijäämää

Koronaepidemia on kasvattanut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) hoitojonoja.

Sairaanhoitopiirit joutuivat keväällä siirtämään kiireettömiä hoitoja.

Myös potilaat peruivat jo sovittuja hoitoaikoja, koska pelkäsivät koronatartuntaa.

Hus antoi viime viikolla hallitukselle selvityksen ajankohtaisesta jonotilanteesta.

Epidemia on kasvattamassa Husin talouden alijäämää tämän vuoden osalta ainakin 160,5 miljoonaa euroa.

Alijäämä voidaan kattaa hinnankorotuksin tai säästöjä hakemalla, kuten karsimalla palveluverkostoa, parantamalla tuottavuutta ja leikkaamalla toimintakuluja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut