Erikoissairaanhoito: Hus on saanut lyhennettyä pitkäksi venähtäneitä hoitojonoja. Silti apua ja rahaa tarvitaan.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo tehneensä jo keväästä alkaen vähintään 12-tuntisia päiviä. Päälle tulee vielä ilta- ja viikonlopputöitä sekä valmiudessa oloa kellon ympäri.
– Puolet työajasta menee puhtaasti koronaan. Keväällä se oli vielä sata prosenttia, Mäkijärvi laskeskelee.
Korona on lisännyt sekä johtajaylilääkärin työtaakkaa että potilasjonoja. Hus julkaisi viime viikolla uusimmat luvut kasvaneista hoitojonoista.
Elokuun lopussa pitkään eli yli kuusi kuukautta leikkausta odottaneiden hoitotakuupotilaiden määrä oli 4 963, nyt 3 885. Jonoja on siis reilussa kuukaudessa saatu lyhennettyä tuhannella erilaisilla toimenpiteillä. Vielä ennen koronaa vastaava luku oli keskimäärin 1 000.
Erityisesti pitkään hoitoa odottaneiden määrä on keväästä kasvanut. Näistä potilaista Mäkijärvi on erityisen huolissaan.
– Osa sairauksista ja oireista pahenee tässä ajassa merkittävästi.
Jonoihin on aina kuoltu ja tullaan myös kuolemaan.
Esimerkiksi tällaisista tapauksista kelpaa vaikkapa tulehdussairaudet, kasvaimet, syövät ja rytmihäiriöt.
– Siinä käy usein niin, että kun kuukausia kuluu ja hoitoa ei kuulu, saattavat tällaiset potilaat päätyä jopa päivystystason tutkimuksiin ja hoitoihin. Ne ovat ristialttiimpia potilaalle sekä kalliimpia.
Puolet pitkään jonottaneista odottaa pääsyä silmäleikkaukseen. Loput odottavat kirurgisia leikkauksia, kuten suu-, leuka-, neuro- tai vatsakirurgiaa.
Entä voiko potilasturvallisuus vaarantua ja joku kuolla, kun hoitoa ei saa?
– Matemaattinen totuus on, että kun jonotusaika kasvaa, joku voi menehtyä. Ilmiötä meillä ei ole tällä hetkellä tunnistettu, mutta niitä on aina ollut ja niin on nytkin. Jonoihin on aina kuoltu ja tullaan myös kuolemaan.
Hallitus on luvannut maksaa covid19-kulut. Mäkijärven mukaan rahaa tarvittaisiin noin miljardi euroa, josta Husin osuus olisi noin 200 000 miljoonaa euroa.
– Päättäjien olisi tärkeää ymmärtää, että korona on aiheuttanut Suomen terveydenhuollolle poikkeuksellisen tilanteen. Hoitojonot vaativat lisäresurssointia. Normaalityön ohessa nämä eivät hoidu järkevässä ajassa.
Jonojen purkamisessa Husissa on jo otettu Mäkijärven mukaan ”kaikki konstit käyttöön”. Husiin on palkattu kymmeniä lääkäreitä ja hoitajia, leikkaussaleissa otettu käyttöön ilta- ja viikonloppuaikoja. Lisäksi palveluita on ostettu yksityisiltä yrityksiltä ja muilta sairaanhoitopiireiltä.
Kesällä pahasti ruuhkautuneiden syöpäleikkauksien jonoja on saatu jo hieman lyhennettyä. Leikkauksia ryhdyttiin alkusyksyllä tekemään lisätöinä myös iltaisin.
– Tilanne on kohentunut jonkin verran. Vaikkapa vatsasyövissä odotusaika on lyhentynyt keskimäärin parilla viikolla. Nyt odotusaika on 5–6 viikkoa. Tavoite on alle 4. Tilanne lähestyy tavoitetta hyvää vauhtia, Mäkijärvi toteaa.
Husin kasvaneet hoitojonot selittyvät koronalla, mutta myös potilastietojärjestelmä Apotilla. Husin alueella Apotti otettiin käyttöön helmikuussa. Työntekijät ovat teknisten ongelmien lisäksi kokeneet järjestelmän vaikeakäyttöiseksi.
– Noin 70 prosenttia selittyy koronalla ja 10 Apotilla. Loput ovat palvelutarpeen lisääntymistä, kun väestö kasvaa ja eläköityy, Mäkijärvi arvioi.
Apotin seuraava koetinkivi on tämän kuun vaihteessa, kun käyttö laajenee koko Husin alueelle eli Meilahteen, Iho- ja allergiasairaalaan, Töölöön ja Kirurgiseen sairaalaan sekä Husin osalta Malmin, Laakson, Auroran ja Herttoniemen sairaaloihin sekä Hyksin Fysiatrian poliklinikalle.
Tällä hetkellä lähes puolet Husin työntekijöistä käyttää Apottia. Mäkijärvi suhtautuu uuteen käyttöönottoon luottavaisesti.
– Monta ongelmaa on jo ratkaistu. Uskomme, että kun kaikki alkavat käyttää samaa järjestelmää, siinä alkaa olla jo etuja ja hyötyjä toiminnan pyörittämisessä.
