Kaupunki: Luonnonsuojelu ja lähimetsien vaaliminen ovat Mika Välipirtille tärkeitä. Kaavavalitukset tuottavat myös tulosta.
– Kysymys on siitä, millaista kaupunkia Helsingistä halutaan suunnitella, kiteyttää Mika Välipirtti taistelun, jota paraikaa kaupungissa käydään useiden luontoalueiden puolesta.
– Halutaanko Helsingistä tulevaisuudessa miljoonakaupunki, sitä keskustelua ei ole käyty ollenkaan. Se pitäisi julkisesti käydä.
Välipirtti on aktiivinen Helsingin viheralueiden puolestapuhuja ja toimii myös perustamassaan yhdistyksessä, joka on tehnyt valituksia luonnonsuojelulain vastaisista kaavoista.
Nyt pinnalla ovat muun muassa Meri-Rastilan rantametsä ja Vuosaaren laaja täydennysrakentaminen sekä Kruunuvuorenrannan Stansvikin alue. Pajamäen Patterimäki raidejokerin osalta sekä Pirkkolan urheiluhalli ovat hallinto-oikeuden ratkaistavina.
– Sitten on tämä Kumpulan tapaus, Oulunkylään ja Käpylään suunnitellaan täydennysrakentamista, Välipirtti luettelee viitaten Kumpulalla kallioon, jonka räjäyttäminen päiväkodin tieltä on keskeytetty (HU 6.10).
– Tahtihan kiihtyy koko ajan. Yleiskaava tulee kaupunkibulevardien ja täydennysrakentamisen kautta vaikuttamaan paljon. Esimerkiksi Vihdintien bulevardi uhkaa Riistavuoren metsää Haagassa ja käytännössä katkaisee yhden vihersormen.
Pajamäen itäosasta hallinto-oikeus kumosi hiljattain yli 10 ison kerrostalon rakentamisen, jotka olisivat lohkaisseet osan Patterimäen metsää. Kaupunki voi valittaa asiassa vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
– Kaava on hallinto-oikeuden päätöksellä yleiskaavan ja luonnonsuojelulain vastainen, joten henkilökohtainen mielipiteeni on, että sillä valituksella ei olisi kummoiset mahdollisuudet.
Mitä muita voittoja tulee mieleen?
– Vartiosaaren ja Melkin säilyminen, Keskuspuisto... Täytyy oikein hakea voitto-sanalla sähköpostista, Välipirtti naurahtaa.
Kaavoista valittajat niputetaan joskus nurkkakuntaisiksi nimbyiksi. Arabiassa asuva Välipirtti on huolissaan rakentamissuunnitelmista monilla eri alueilla.
– Lähimetsät ovat valtavan tärkeitä asukkaille ja myös ympäristön monimuotoisuuden kannalta. Se vaikuttaa myös asumisen laatuun, että lähimpään metsään ei ole 10 kilometriä.
Entä asuntopula, asumisen jatkuva kallistuminen, liikenne ympäryskunnista Helsinkiin, palveluiden heikkeneminen alueen väestön harventuessa ja ikääntyessä? Muun muassa näillä Helsingin tiivistämistä usein perustellaan.
– Vastakkainasettelu on vaarallista, kokee Välipirtti.
– Maltillinen lisärakentaminen on mahdollista ja Helsingillä on voimassa olevia kaavojakin sitä varten, hän muistuttaa.
Täysin eri asia on Välipirtin mukaan kuitenkin se, voidaanko ja pitäisikö Helsinkiin asuttaa yleiskaavan mukaiset 100 000–200 000 uutta asukasta.
– Kaupungin pinta-ala nyt vain on rajallinen, sanoo Välipirtti, jonka mukaan Helsingin tavoitteeksi ottama 8 000:n uuden asunnon rakentaminen vuosittain 2023 alkaen on yksinkertaisesti liikaa.
– Jos Helsingistä tehdään valtava betonoitu alue, niin ei se houkuttele muuttajiakaan. Ei Helsinki voi yksin ratkaista kaikkia mahdollisia asumisen haasteita Suomessa.
Lisäksi Välipirtin mukaan on naiivia ajatella, että raivokkaalla rakentamisella Helsingin asunnot merkittävästi halpenisivat.
– Pääkaupunkiin kohdistuu aina kiinnostusta ja asunnot ovat pääkaupungin hintaluokassa.
Mutta palataan vielä Pajamäkeen. Välipirtti on vasemmistoliiton varavaltuutettu, joka listaa yhdeksi tavoitteekseen joukkoliikenteen parantamisen. Raidejokerin työt seisovat Patterimäessä tuoreimman valituksen vuoksi, eikö tässä ole ristiriitaa?
– Kyse oli luonnonsuojelulaista ja siitä oli valitettava, koska liito-orava on uhanalainen laji ja olemme sitoutuneet sen suojeluun, vastaa Välipirtti, ja lisää, ettei vastusta pikaratikkaa hankkeena.
Hänen mukaansa luonnonsuojelulaki jää kuolleeksi kirjaimeksi, jos siitä voidaan poiketa aina, kun hankkeella saavutettava muu etu katsotaan riittävän suureksi.
Ylipäätään Välipirtti sanoo, että ei koe itseään vain vasemmistoliiton varavaltuutetuksi vaan myös asukasaktiiiviksi.
Kaupungin tiivistämistä ja urbaania "katuun kiinni" -rakentamista jo vuosia ajanut Lisää kaupunkia Helsinkiin -liike on hänen mukaansa saanut viimeaikoina vastavoiman.
– Asukkaat ovat heränneet puolustamaan kaupunkimetsiä, jotka ovat usein myös osa historiaa ja kaupunkikulttuuria. Se on vastavoima ja se kasvaa. Esimerkiksi Pelastetaan Helsinki -ryhmä Facebookissa saa jatkuvasti uusia jäseniä.
