Tämä työ on täytynyt tehdä valtavan hyvin. Jopa kymmenet tuhannet pienet ikkunaruutua ovat pysyneet paikoillaan 1900-luvun alusta saakka, jolloin VR:n konepaja valmistui Vallilaan.
– Ilmakuvasta katsottuna kattoikkunoita on yli kilometrin verran. Ikkunat ovat kestäneet hyvin, vaikka osa onkin rikki, sanoo Museoviraston intendentti Jaakko Holma.
Konepajan isoimmalla hallilla on Holman mukaan sata metriä leveyttä ja pituutta.
– Jos saa hehkuttaa, niin Suomessa harvoin törmää vastaaviin 1900-luvun alun rakenteisiin. Rakennus on valtava, hehtaarin kokoinen.
Holma sanoo, että suurempaa peruskorjausta konepajalle ei ole ilmeisesti koskaan tehty. Alunperin kattoa huollettiin "Lönnqvistin kattopaskalla". VR:n tilaama rakennushistoriallinen selvitys kertoo, että kyseessä oli sama aine, jota käytettiin junanvaunujen kattojen tiivistämiseen.
Vaikka VR on huoltanut kattoikkunoita säännöllisesti, on vesikatto Holman mukaan silti huonossa kunnossa.
Nyt 120-vuotiaiden teollisuushallien peruskorjaus on kuitenkin käynnissä. Haasteen otti vastaan liikemies Bruce Oreckin The Train Factory, joka osti konepajan kokoonpano- ja sähköjunahallin sekä maalaamon 11 miljoonalla eurolla vuonna 2018.
Pasilan konepaja vuonna 1976. Takana näkyy muun muassa Meiran tehdas Sturenkadun varrella. Taik / Helsingin kaupunginmuseo
Holma uskoo, että kattoikkunoiden korjaaminen on hidastanut Konepajan uudelleen rakentamista. Maalaamo ja kokoonpanohalli ja muun muassa niiden kattoikkunat on suojeltu asemakaavassa.
– Kohde on rakennusteknisesti hankala ja muutosten tekeminen on vaikeaa. On paljon ratkaistavaa, mitä säilytetään ja mitä muutoksia joudutaan tekemään.
Pasilan konepaja vuonna 1946. Väinö Kannisto / Helsingin kaupunginmuseo
Kattoikkunoiden suuri määrä johtuu muun muassa siitä, että 1900-luvun taitteessa hehkulamppujen teho oli vaatimaton.
Holma uskoo, että ikkunoiden ulkonäköön tulee muutoksia.
– Eri kohtiin tulee erilaisia korjauksia. Tietyissä kohdissa ikkunoista tulee ihan samanlaiset, tietyissä paikoissa ulkonäkö taas muuttuu.
Kuka lopullisesti päättää, millaiset ikkunat esimerkiksi kokoonpanohallin kattoon hyväksytään?
– Museovirasto katsoo historian näkökulmaa ja kaupungin rakennusvalvonta selvittää, että ne ovat turvalliset ja terveelliset tulevaan käyttötarkoitukseen. Hyväksyntä annetaan mallitöiden kautta.
Osa kattoikkunoista on peitetty sisältä, koska halleissa on toiminut muun muassa studioita. Kuva otettu syksyllä avatun Folks-hotellin kattoterassilta. Aapo Siippainen