Kiristyykö verotus sote-uudistuksessa? – Tätä uutta veroa kerätään kaikilta, jos hallituksen suunnitelma toteutuu

Sote-uudistusta perustellaan palvelujen yhdenmukaisen laadun turvaamisella koko maahan. Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen arvosteli viime viikolla HU:ssa, että uudistus leikkaisi Uudenmaan sote-rahoitusta, minkä vuoksi palveluissa olisi täällä pakko säästää. Sanna Mäki
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Hallitus on viemässä vuosikausia hierottua sote-uudistustaan maaliin. Sosiaali- ja terveyspalvelut halutaan keskittää kuntia isommille alueille. Hyvinvointialueita (joista aiemmin puhuttiin maakuntina) tulee 21 ja lisäksi Helsinki muodostaa oman hyvinvointialueensa. Alueet ottaisivat palvelut haltuunsa 1. tammikuuta 2023. Erityistason palvelujen kuten erikoissairaanhoidon turvaamiseksi Suomeen muodostetaan viisi yhteistoiminta-aluetta.

Uudistusta on kritisoitu ylimääräisen hallintohimmelin luomisesta kuntien ja valtion väliin, sekä kannettu huolta kokonaisveroasteen kiristymisestä.

Viimeksi kansanedustaja ja liikemies Harry Harkimo (liik.) kirjoitti kolumnissaan (HU 24.–25.10.), että vain yksi on sotessa varmaa, ja se on että verotus nousee.

Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Timo Annala kertoo Helsingin Uutisille, että nyt valmistelussa oleva hallituksen sote-esitys perustuu valtion rahoituksen malliin.

– Uudistuksen yhteydessä kuntien verotuloja siirrettään valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Lokakuun 2020 arvion mukaan kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennettaisiin 13,26 prosenttiyksiköllä ja valtion verotusta kiristettäisiin vastaavasti. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennettään yhdellä kolmasosalla ja valtion osuutta kasvatetaan vastaavasti.

– Hallitusohjelman mukaisesti uudistus toteutetaan niin, että verorakenteen muutokset eivät saa aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Ansiotuloverotukseen tehtävät muutokset toteutetaan niin, että niillä on mahdollisimman vähän vaikutusta verovelvollisten verotuksen tasoon. Uudistuksella ei ole tarkoitus keventää eikä kiristää kenenkään verotusta, Annala korostaa.

Uudistuksen yhteydessä ei olla kiristämässä verotusta.

Tulevaisuudessa on mahdollista että sote-maakunnat/hyvinvointialueet keräävät myös omat veronsa kansalaisilta.

– Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on käynnistänyt valmistelun maakuntaveron käyttöönotosta. Maakuntien verotusoikeus valmistellaan hallitusohjelman mukaan parlamentaarisessa komiteassa vuoden 2020 loppuun mennessä. Verotusoikeuden käyttöönottoon liittyvät linjaukset, aikataulu mukaan lukien, tehdään ripeästi komiteatyön päättymisen jälkeen, kertoo Annala ja jatkaa, ettei maakuntaverotuskaan nostaisi kokonaisveroastetta.

Joka tapauksessa hyvinvointialueista on tarkoitus tulla itsehallinnollisia, joten niihin valitaan myös vaaleissa päättäjät aluevaltuustoon.

Harry Harkimo ihmettelee kolumnissaan, että kun "kepun karttaharjoituksessa" Helsingistä on kaupungin lisäksi tulossa myös maakunta, niin istuuko Helsingissä jatkossa kaupunginvaltuuston lisäksi oma maakuntavaltuusto, ja "onko niissä samat vai eri ihmiset".

Entä kuntavero: onko vaarana, että isot kasvukaupungit, kuten vaikkapa Helsinki joutuvat nostamaan veroprosenttiaan, koska ne eivät jäljelle jäävillä verotuloilla pysty investoimaan ja rakentamaan esimerkiksi kouluja ja infraa uusille asuntoalueille?

– Suuret kaupungit tuovat usein esille vain sen, että kuntien tuloja leikataan voimakkaasti. Ne arvioivat tilannettaan sote-uudistuksen jälkeen enemmän tästä näkökulmasta. Täytyy kuitenkin muistaa, että myös kasvavat sote-kustannukset ja pelastustoimen kustannukset poistuvat kuntien taloudesta, vastaa valtionvarainministeriön finanssineuvos Markku Nissinen.

Nissisen mukaan kuntien talouden tasapainotilanteessa ei tapahdu suuria muutoksia soten vuoksi. Hän jatkaa, että sote-uudistuksessa valtionosuusjärjestelmään tehtävissä muutoksissa otetaan huomioon kasvukuntien ja suurten kaupunkien tilanne.

– Ensinnäkin tulojen tasaukseen tehdään tasausvähennysprosentin osalta alennus (30 – 38 %:sta kiinteään 10 %:iin). Tämä yhdistettynä muihin tasauksessa tapahtuviin muutoksiin merkitsee tasausvähennysten pienentymistä nykyperusteisesta noin -670 miljoonasta eurosta soten jälkeiseen noin -90 miljoonaa euroon. Tämä kohdistuu positiivisena erityisesti pk-seudun kuntiin. Toisaalta lausuntopalautteen perusteella ministerityöryhmä päätti lisätä uuden asukasluvun kasvua huomioivan kriteerin valtionosuusjärjestelmään. Näiden lisäksi kunnista hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtyvien kustannusten ja tulojen erotusta tasataan niin sanotun sote-siirron muutosrajoittimella, Nissinen vastaa.

Tuleeko kokonaisveroaste lopulta kuitenkin kiristymään, kun uusi hallintotaso pitää jollain rahoittaa?

– Uudistuksen yhteydessä ei olla kiristämässä verotusta aluehallinnon rahoittamiseksi. Jatkossa asia tulee käytännössä riippumaan julkisten menojen ja niiden rahoituspohjan kehityksestä, Timo Annala näkee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut