Mediatalo Keskisuomalaisen kaupunki- ja maakuntalehdistä kerätty tunnedata osoittaa, miten kansalaisten pelko koronavirusepidemiaa kohtaan vahvistuu nyt kuukausi kuukaudelta.
Epidemian ensimmäisen aallon laannuttua kansalaisten tunteet uutisia kohtaan lievenivät ja kääntyivät myönteisiksi. Touko–kesäkuussa positiiviset kokemukset olivat negatiivisia yleisempiä muun muassa kiinnostuksen, ilon ja helpotuksen suhteellisten osuuksien vahvistuessa.
Poikkeuslaista ja rajoituksista luopumisen myötä negatiivisten tunteiden alin taso osui kesäkuulle. Heinäkuussa tapahtui kuitenkin käänne negatiiviseen suuntaan.
Lukijoiden tunnereaktioita on koottu tammi–syyskuun aikana tuhansista koronaviruspandemiaa koskevista uutisartikkeleista lähes 150 000.
Tunnedatan keräämisessä ja analysoinnissa on hyödynnetty suomalaisen NayaDayan kehittämää tieteellistä analytiikkaa, joka paljastaa, miten pandemiaa koskevat uutiset vaikuttavat suomalaisten tunteisiin ja käyttäytymiseen.
– Kesällä suomalaiset kokivat, että epidemiasta oli saatu erävoitto. Sosiaalisten kontaktien välttämisellä ja käsihygienialla tartuntojen määrä oli saatu taittumaan. Pahimmat skenaariot eivät toteutuneet, koronauutisoinnin tunnedataa syksyyn asti Mediatalo Keskisuomalaisessa seurannut Silja Tenhunen sanoo.
Tällä hetkellä journalistisena asiantuntijana ohjelmistotalo Anygraafilla työskentelevä Tenhunen huomauttaa, että pandemian paheneminen maailmalla palautti kuitenkin kansalaiset arkeen.
– Tartuntojen lisääntyessä myös suomalaisten pelko kasvoi syyskuussa jo samalle tasolle kuin talvella.
Edessä on kovin iloton talvi?
Tenhusen mukaan ei ole ihme, että koronauutisoinnin toinen aalto on muotoutunut sisällöltään ja vaikutuksiltaan ensimmäistä negatiivisemmaksi.
– Tuleva talvi voi olla uutisten kannalta pitkä ja iloton, jos tartuntojen määrä jatkaa kasvuaan, rokoteaikataulu ei selkiydy tai epidemian helpottumisesta ei kyetä antamaan riittävän tarkkaa ennustetta.
– Toisaalta heti kun näitä tietoja saadaan, tunteiden suunta voi kääntyä ja motivoida ihmisiä noudattamaan suosituksia, koska tunnelin päässä on taas valoa, Tenhunen muistuttaa.
Uudelleen pahenevan epidemian voimistamat negatiiviset tunteet, etenkin pelko, suru ja pettymys, ennakoivat lamautuvaa ja välttelevää käyttäytymistä. NayaDayan käyttäytymismatriisin mukaan vain neljännes syyskuussa ilmaistuista tunteista indikoi positiivista sitoutumista, osallistumista ja toisten auttamista.
NayaDaya Oy:n CEO Timo Järvinen muistuttaa, että kaikki tunteet ovat hyödyllisiä ja voivat johtaa tarkoituksenmukaiseen käyttäytymiseen, se on pohjimmiltaan tunteiden tarkoitus.
Esimerkiksi terve pelko lisää varovaisuutta järkevällä tavalla. Liiallisesta pelosta on haittaa sekä yksilölle että koko yhteiskunnalle: se saa kansalaiset unohtamaan toisten hyvinvoinnin ja keskittymään ainoastaan omaan selviytymiseen.
– Jotta tunteet täyttävät tehtävänsä, tarvitaan faktaa subjektiivisen arvion tueksi. Sekä vähättely että liioittelu johtavat ihmisiä harhaan, Järvinen sanoo.
Hän muistuttaa, että ylireagointi vähentää tartuntoja mutta on tuhoisaa taloudelle. Alireagointi pitää pyörät pyörimässä mutta kiihdyttää epidemiaa.
– Nyt kysytään tosiasioita, suhteellisuudentajua ja rakentavia, rohkaisevia esimerkkejä, Järvinen korostaa.