Helsingin itärajan arvokkaat lintuvedet kunnostetaan – "Tänne rupesi kerääntymään ihan järkyttävä määrä lintuja"

Suojelubiologit Martina Reinikainen ja Antti Below työskentelevät parhaillaan Östersundomin lintuvesiin kuuluvalla Bruksvikenin alueella

Ruovikoituminen ja rantojen muu umpeenkasvu on aiheuttanut muutoksia lintulajistoon ja esimerkiksi kahlaajalintujen määrät ovat vuosien varrella vähentyneet.

Lintuvesien laatua parantavat ruovikon niittotyöt alkoivat elokuussa myös Torpvikenin ja Kapellvikenin lahdilla.

– Tässä on neljä lahtea peräkkäin, Below kertoo Bruksvikenissä.

– Porvarinlahti on jo menetetty. Se on niin ummessa, että siihen ei pysty tekemään oikein mitään ilman merkittävää rahallista satsausta.

– Lisäksi aikanaan osittain lahden päälle tehty kaatopaikka saattaisi paljastaa ikäviä yllätyksiä, mikäli lahtea ruopattaisiin.

Se on hyväksi lehmälle.

Mitä nopeammin lintuystävällisiä hoitotoimia lahdilla tehdään, sitä halvemmalla päästään.

– Tätä aluetta on niitetty ja niitetään edelleen, Reinikainen kertoo.

Niittotöitä ei jatketa loputtomiin.

Niitä tehdään vain alkuvuosina. Sen jälkeen naudat syövät alueen kasvillisuutta.

Eli Bruksvikenin alueen kunnostustöihin sisältyy ruovikkoalueen koneellisen niittämisen lisäksi laidunnusta.

Reinikainen sanoo, että aluetta umpeen kasvattanut järviruoko on hyötynyt Itämeren rehevöitymisestä ja siitä, että rantoja ei laidunneta kuin ennen.

Helsingin kaupunki vastaa entisillä Sipoon alueilla hoitotoimenpiteistä ja niihin kuuluen etsii parhaillaan maaseutuyrittäjää.

Kyseisen laidunyrittäjän toivotaan tuovan lehmänsä rouskuttamaan maukasta järviruokoa Bruksvikenin alueelle. Maistuvaa ravintoa riittää kesästä toiseen 15 hehtaarin alueella.

– Nuori ruoko on hyväksi lehmille, Below vakuuttaa.

Ihmisen näkökulmasta linnut ovat pääosan esittäjiä lahdilla, joiden kasvi- ja eläinlajisto monipuolistuu. Luontoa seuraavat näkivät jo tänä syksynä ison muutoksen.

– Heti, kun avasimme tämän alueen, tänne rupesi kerääntymään ihan järkyttävä määrä lintuja.

– Ja hyvä niin, Below sanoo.

– Kun pohja paljastuu, hyönteisravintoa tulee esille. Linnut tykkäävät ruokailla avoalueilla.

– Kukkivat merenrantaniityt houkuttelevat perhosia, pistiäisiä ja muita pölyttäjähyönteisiä, Reinikainen jatkaa.

Antti Below näki, kun Bruksvikeninkin lintujen ruoka-alue kasvoi umpeen 1980-luvulla.

– Sen jälkeen ruovikko työntyi vielä vähän lisää lahteen päin.

Nyt on parempi aika, suojelubiologit iloitsevat.

Luonnonhoitotyöt hakamailla ja laidunaitojen rakentaminen aloitetaan vuonna 2021.

Töitä on suunniteltu yhteistyössä alueen suurimman maanomistajan Helsingin kaupungin, Metsähallituksen ja Uudenmaan ely-keskuksen kanssa.