Yksinäinen vanhus soitteli turhaan 112-numeroon – inhimillinen ele sai kierteen loppumaan

Seniorit: Ikäihmisten henkinen hyvinvointi nousi 71 prosenttia, kun heidän luonaan käytiin säännöllisesti.

Kuvituskuva. Taimi Haimila
Anniina Virtanen

Anniina Virtanen

Ennaltaehkäisevällä seniorityöllä voisi olla mittavatkin säästöt yhteiskunnalle. Tätä mieltä on Helsingissä aktivointi- ja hoivapalveluja tuottavan Ilostu Oy:n toimitusjohtaja Iida Kujanpää. Hänen mielestään tällä hetkellä rahat suunnataan oireiden hoitoon, kun rahat voisi suunnata ennakointiin.

– Totta kai se tässä hetkessä maksaisi enemmän. Mutta pitkällä aikavälillä siitä tulisi isoja kustannussäästöjä, hän sanoo.

Kujanpää on nähnyt työssään, kuinka pienin askelin tehty aktivointi sai seniorin aktiiviseksi myös itsenäisesti. Asiakas oli saattanut käydä esimerkiksi kaupassa itse, kun joku oli aiemmin vienyt tätä ulos kävelylle. Toinen oli taas kroonistunut 112-puheluiden soittaja, mutta nekin lopulta loppuivat, kun seniori sai seuraa.

– Jos voidaan välttää kaatumisia ja turhia soittoja hätänumeroon, myös yhteiskunta hyötyy, Kujanpää toteaa.

Hän uskoo, että jos seniorin luona käy säännöllisesti joku, joka aktivoi ja on seurana, myös hoivakotiin menoa saadaan lykättyä.

Kotihoitajat saamassa kipeästi kaivatun parkkitunnuksen Helsingissä – näihin paikkoihin auton saa jättää ilmaiseksi

"86-vuotias herra kaipaa ulkoilukaveria Pihlajistoon" – Koillis-Helsingissä on kova pula ikäihmisille seuraa pitävistä vapaaehtoisista

Seniorit ovat Kujanpään mukaan nykyisin keskimäärin huonokuntoisempia kuin aiemmin, kun he lopulta pääsevät hoitokotiin.

Ihmisillä oli ikään kuin lupa pyytää apua.

– Jos kotona olemisen aikaa halutaan pidentää, meillä pitäisi olla siihen vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Onko se kotitalousvähennyksen määrän kasvattaminen yli 70-vuotiaille vai uudenlaisten monipuolisiin palveluihin kohdistuvia palveluseteleitä, hän ehdottaa.

Ilostu Oy tarjoaa senioreille maksullisia aktivointi- ja hoivapalveluita. Sen lisäksi, että työntekijät tekevät senioreiden kanssa tavallisia arkisia asioita, he myös ottavat asiakkaat toiveet huomioon.

– Olemme kyselleet, millaisia toiveita ja unelmia ja ilon aiheita senioreilla on ja mitä he vielä toivoisivat pystyvänsä tekemään iästä huolimatta. Näitä pieniä tai isompia toiveita on sitten lähdetty toteuttamaan, Kujanpää tiivistää.

Vaasan yliopiston väitöstutkijana toimiva Maarika Maury tutki Ilostu Oy:n asiakkaita ja sitä, kuinka aktivoiva ennakoiva työ vaikutti heidän elämäänsä. Kokonaisuudessaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi parani tutkittavilla 45 prosenttia.

– Henkinen hyvinvointi nousi 71 prosenttia, ja siihen nimenomaan haluamme panostaa. Asiakkaat kovasti kiittelevät sitä, että he pääsevät tekemään asioita, joita eivät ole ennen päässeet tekemään, Kujanpää sanoo.

Myös sosiaalialan järjestö Helsinki Missio on selvittänyt vapaaehtoistoiminnalla pyörivän ennakoivan seniorityön vaikuttavuutta ja merkitystä.

Palautteissa kuvaillaan avun olevan korvaamatonta, ja monelle ainoastaan vapaaehtoisapu mahdollistaa pääsyn esimerkiksi ulkoilemaan. Avun ansiosta oma elämänhallinta säilyy, ja sen mahdollistamana voi tehdä omannäköisiä valintoja.

Vapaaehtoisen tukemana pääsee esimerkiksi juuri siihen kauppaan, johon itse haluaa ja pääsee nauttimaan elämän pienestä luksuksesta, kuten kahvilakäynnistä.

– Vapaaehtoistoiminnan palvelua saaneet seniorit arvostavat sitä, että apu on luotettavaa, organisaation koordinoimaa ja maksutonta, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Marjut Puisto Helsinki Missiosta kuvailee.

Asiakkailta kysyttiin kesän jälkeen, mitä olisi tapahtunut, jos ei olisi saanut apua vapaaehtoisilta.

Palvelukeskukset kiinni ainakin vuoden loppuun

– Vastauksissa korostui, että seniori ei tiedä, missä olisi, jos apua ei olisi saanut. Oli myös lausahduksia, että elämä olisi pysähtynyt kokonaan, Puisto kertoo.

Helsinki Mission koulutetut vapaaehtoiset tekevät joko keikka-apua useammille vanhuksille silloin tällöin tai pitkäjänteisempää tukihenkilötoimintaa yhdelle ihmiselle.

Puiston mielestä ikäihmiset uskaltavat ja osaavat pyytää apua jo paremmin kuin takavuosina. Myös korona on madaltanut kynnystä.

– Ihmisillä oli ikään kuin lupa pyytää apua, kun yli 70-vuotiaita suositeltiin pysymään erillään lähikontakteista muiden ihmisten kanssa. Totta kai on haastavaa ottaa puhelin käteen ja kertoa, että on yksinäinen. Sen takia monesti on helpompi pyytää konkreettista apua esimerkiksi digilaitteiden kanssa, Puisto sanoo.

Ikäihminen saattaa pyytää apua myös esimerkiksi lampun vaihdossa, lääkäriin saattamisessa tai ruokaostoksissa. Joskus pyyntöjen taustalla voi olla myös seuran tarve.

Leila, 92, ei lopeta liikkumista: kävelylenkeillä auttavat hoitajat ja omaiset – Osa hoivakodeista rajoittaa yhä vapaaehtoisten vierailuja

Koronan aikana Helsinki Mission tukihenkilötoiminta muuttui enemmän etätapaamisiksi ja turvatusti turvavälein ja maskien kanssa. Keikka-apu sen sijaan kasvoi roimasti.

– Saimme paljon uusia vapaaehtoisia, he olivat todella aktiivisia ja kävivät ahkerasti kaupassa. Nyt tilanne on menossa samaan suuntaan, ja sen vuoksi tarvitsemme lisää vapaaehtoisia, jotka pystyisivät olemaan apuna, Marjut Puisto sanoo.

Osaatko auttaa senioria digipulmissa? Avun tarvitsijoita on yli miljoona ja korona korostaa tuen tarvetta entisestään

Kotihoidon asiakas makasi viikkoja kuolleena Helsingissä – juttu siirtyy syyttäjälle

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut