Aamupäivällä Rastilan metroasemalla on hiljaista. Kolmen nuoren ryhmä näppäilee puhelimiaan keskittyneesti, kunnes se nousee kohti keskustaa matkaavaan metrojunaan.
Merja Hietanen, 46, on yksi aamuisin metroa käyttävistä helsinkiläisistä. Hän on matkalla Vuosaaresta Rautatientorille.
– Nykyisin on harvinaista, että käytän metroa, sillä kyllä korona-aika saa välttelemään joukkoliikennettä, Hietanen pohtii.
– Jos voin valita, lähden liikkeelle mieluummin omalla autolla. En halua saada tartuntaa ruuhkametrosta. On hyvä, että metrossa on tähän aikaan väljempää.
Hietanen ei suinkaan ole ajatuksineen yksin, sillä Helsingin metron käyttäjämäärät ovat koronapandemian aikana romahtaneet lähes puoleen viimevuotisista luvuista.
Viimeisen puolen vuoden aikana oranssin junan kyytiin on noussut Helsingissä peräti 44 prosenttia niukemmin matkustajia kuin vuosi aiemmin.
En halua saada tartuntaa ruuhkametrosta.
Pelkästään Helsingin metroasemilla oli huhti-syyskuun aikana yli 17 miljoonaa kyytiin nousijaa vähemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan.
Loppukesällä matkustajat alkoivat varovasti palata takaisin metron kyytiin – joskin lokakuussa pahemmaksi kääntynyt pandemiatilanne vei jälleen matkustajia metrosta.
Vilkkaimmista asemista suurimmat tappiot on koitunut Rautatientorin osalle: siellä metroon nousi syyskuussa reilut 40 prosenttia vähemmän matkustajia kuin samaan aikaan viime vuonna.
Kampin ja Sörnäisten käyttäjiä puolestaan oli syyskuussa noin kolmannes vähemmän kuin syksyllä 2019. Itäkeskuksessa matkustajamäärä on kutistunut viidenneksellä.
Pelkästään Helsingin neljä vilkkainta asemaa keräsi syyskuussa 2020 lähes miljoona nousijaa vähemmän kuin syyskuussa 2019.
En halua saada tartuntaa ruuhkametrosta.
Koronapandemia on kutistanut metronkäyttöä myös opiskelijoiden keskuudessa.
Myllypuron metroasemaa käyttää normaaliaikaan muun muassa Metropolian ammattikorkeakoulun satojen opiskelijoiden joukko.
– Metron käyttäminen on vähentynyt varsinkin siitä syystä, että suurin osa meistä opiskelee nyt kotonaan, arvioi Metropolian opiskelijakunnan puheenjohtaja Essi Lumme.
– Kampuksilla käyvät etupäässä he, joiden opiskelu ei ole muualla mahdollista. Esimerkiksi tekniikan alan laboratoriotöitä ei voi tehdä kotoa käsin.
Tilanne on Helsingin seudun liikenteelle tavattoman tukala, eikä HSL selviä ensi vuodesta ilman lipunhintojen korotuksia.
HSL on arvioinut, että vuonna 2021 sen kassaan kertyy vain kaksi kolmannesta vuoden 2019 lipputuloista eli noin 255 miljoonaa euroa.
Lipputulovaje on siis kaikkiaan 130 miljoonaa euroa.
Uupuva kolmannes on kursittava kasaan lipunhintoja korottamalla.
Menoja HSL ei aio vähentää. HSL:n toimitusjohtajan Suvi Rihtniemen mukaan yhtiö pyrkii säilyttämään joukkoliikenteen palvelutason hyvänä.
– Se on edellytys sille, että asukkaiden työ- ja vapaa-ajan matkat sujuisivat poikkeusoloissakin mahdollisimman hyvin,Suvi Rihtniemi myöntää.