Helsingin Seudun Liikenteen vastavalittu toimitusjohtaja Mika Nykänen, 54, aloittaa työnsä ensi helmikuun alussa vähintäänkin haasteellisissa merkeissä.
Jos valinta olisi tapahtunut vielä vuosi sitten, HSL:n näkymät olisivat olleet tyystin toiset kuin nyt.
Koronapandemian aiheuttama matkustajakato on purrut HSL:n talouteen tunnelin kokoisen aukon. Tuota aukkoa Nykänen joutuu ensi vuonna hartiavoimin paikkaamaan.
Esimerkiksi pelkästään Helsingin metroasemilla nousi huhti-syyskuun välisenä aikana kyytiin peräti 44 prosenttia vähemmän matkustajia kuin samaan ajankohtaan vuotta aiemmin.
HSL:n lipputulot ovat koronapandemian vuoksi jääneet vain noin 60 prosenttiin ennakoidusta.
– En usko, että koronapandemia on vielä ohitse. Hyvin todennäköisesti ensi vuosikin on HSL:lle poikkeuksellinen vuosi. Matkustajakatoon tulee siis myös jatkossa varautua, Nykänen muotoilee.
Hän ei halua vielä tässä vaiheessa ottaa kantaa mahdollisiin lipunhintojen korotuksiin.
– Annetaan nykyiselle johdolle tältä osin työrauha, Nykänen kertoo.
Toimitusjohtajana vuodesta 2009 lähtien toiminut Suvi Rihtniemi jää eläkkeelle ensi helmikuun alussa.
Helsingissä rakennetaan kiivaasti kaupunginosia, jotka sijoittuvat nimenomaan joukkoliikenteen solmukohtiin.
Esimerkiksi Myllypurossa Metropolian suuri kampusalue on tuonut satoja opiskelijoita metroaseman kainaloon.
Mellunmäessä puolestaan aiotaan rakentaa metron päätepysäkin taakse kokonaan uusien kerrostalojen alue.
Potentiaalisia joukkoliikenteen käyttäjiä siis riittää, mutta löytävätkö koronapandemian karkottamat kaupunkilaiset takaisin metron, bussien tai raitioliikenteen pariin?
– En alkuunkaan usko siihen, että joukkoliikenteen tarve häviää Helsingin seudulla mihinkään, päinvastoin uskon sen lisääntyvän. Nykyinen tilanne on kyllä haastava, mutta pelkästään Helsingin tiivistyvät kaavoitusperiaatteet ovat HSL:n kannalta järkeviä, Nykänen arvioi.
– Kaupunki kaavoittaa uusia asuinalueita yhä tiiviimmin. Samalla työpaikat ja vapaa-ajan palvelut rakentuvat entistä lähemmäs joukkoliikennettä. Tämä on meille hyödyksi, koska se samalla parantaa joukkoliikenteen saavutettavuutta.
Vaikka Helsingin 125 kaupunginosaa ovat keskenään hyvin erilaisia, myös jo valmiiksi rakennetut osa-alueet puoltavat Nykäsen mielestä paikkaansa liikenteellisesti.
– Vanhat kaupunginosat tarvitsevat joukkoliikenneyhteyksiä siinä missä tulevaisuudessakin rakennettavat osat.
– Nämä perinteiset kaupunginosat eivät ole millään tavalla hiipuvia, Nykänen muistuttaa.
Tapiolassa asuva Nykänen kulkee nykyisin työpaikalleen Otaniemeen kävellen, polkupyörällä ja omalla autollaan, mutta takavuosina tilanne oli toinen.
– Kun työpaikkani sijaitsi Helsingin keskustassa, silloin käytin bussia. Busseista minulla on positiivisia kokemuksia, samoin raitiovaunuista, Nykänen myöntää.