Ikääntyneet ovat joutuneet koronaepidemiaan liittyvien rajoitustoimien vuoksi erityisen vaikeaan tilanteeseen, tiedottaa THL. Sosiaalisten kontaktien rajoitukset ovat aiheuttaneet yksinäisyyttä ja liikunta- ja harrastetoiminnan keskeytysten ohella laskeneet toimintakykyä. Myös esimerkiksi yksin asuvien vammaisten henkilöiden sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus on vaikeutunut.
Psyykkistä oireilua koronan vuoksi on raportin mukaan havaittu muita väestöryhmiä enemmän esimerkiksi opiskelijoilla, iäkkäillä ja terveydenhuollon henkilöstöllä. Lisääntyneen sähköisen asioinnin ja etätöiden myötä sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt ja moni kokee yksinäisyyden lisääntyneen. Myös univaikeudet ovat olleet yleisiä, kerrotaan raportissa.
Vanhusten kotihoidon käyntejä on jouduttu rajoittamaan ja ikäihmisten omaishoitajien jaksaminen on ollut koetuksella riittämättömän tuen vuoksi. Vierailukiellot ovat aiheuttaneet ikääntyneille psyykkistä kuormittumista ja kuntoutuminen on hidastunut. Ikääntyneiden vaikea tilanne käy ilmi laajassa asiantuntija-arviossa koronavirusepidemian vaikutuksista hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen Suomessa.
– Epidemian takia myös omaiset ja läheiset usein rajoittavat käyntejään riskiryhmään kuuluvien kotona, mikä lisää palvelutarvetta entisestään. Lisäksi kotihoidon pitäisi pystyä seuraamaan asiakkaidensa palvelutarpeiden muutoksia tavallistakin tarkemmin, kun omaiset eivät kykene seuraamaan läheisensä vointia tiiviisti, toteaa johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:n tiedotteessa.
THL:n raportin mukaan monet koronavirusepidemian epäsuotuisat vaikutukset Suomessa olivat voimakkaimmillaan keväällä poikkeusolojen aikana, ja kesän myötä tilanne näytti monin osin rauhoittumisen merkkejä. Syksyllä epidemian toinen aalto on tuonut kuitenkin mukanaan epävarmuutta, mikä heijastuu väestön hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen.
Lomautukset ja työttömyys ovat lisänneet taloudellisia ongelmia ja huolet toimeentulon riittävyydestä ovat olleet yleisiä. Taloudellisista ongelmista kertoo sekin, että perustoimeentulotuen tarve on kasvanut.
– Näyttää siltä, että epidemia on heikentänyt erityisesti niiden henkilöiden ja perheiden tilannetta, joilla toimeentulo-ongelmia oli jo ennen epidemiaa, raportissa sanotaan.
Taloudelliset ongelmat ovat näkyneet sosiaalityöntekijöiden mukaan kunnissa muun muassa ruoka-avun tarpeen kasvuna. Vaikeassa tilanteessa olevia ovat esimerkiksi toimeentulotuen tarpeessa olevat henkilöt, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, asunnottomat sekä ulkomaalaistaustaiset työikäiset. Monet riskiryhmät jäivät keväällä palvelujen ulkopuolelle tai ilman palveluja, kun henkilökohtaista palvelua ja ryhmämuotoista toimintaa rajoitettiin.
THL:n väestötutkimuksen mukaan työikäisillä epidemiatilanteeseen liittyvistä huolista yleisin on ollut huoli siitä, että joku läheinen saa koronavirustartunnan tai että itse tartuttaa jonkun muun. Joka toinen syys–lokakuussa kyselytutkimukseen vastannut koki tulevaisuutta koskevan toiveikkuutensa vähentyneen. Kevään tilanteeseen verrattuna osuus näyttäisi hieman pienentyneen naisilla, mutta pysyneen samana tai nousseen miehillä. Muutokset ovat raportin mukaan huolestuttavia, kun otetaan huomioon miesten naisia korkeampi itsemurhakuolleisuus.
Lasten ja perheiden hyvinvoinnissa havaitaan raportin mukaan sekä myönteistä että kielteistä kehitystä. Osalle poikkeusolot ovat merkinneet lisääntynyttä yhteistä aikaa ja kiireen vähenemistä, mutta monille henkisen kuormituksen ja ristiriitojen lisääntymistä. Pienten lasten perheissä työn ja perheen yhteensovittaminen on vaikeutunut ja taloudellinen epävarmuus lisääntynyt.
Koronaepidemian ja rajoitustoimien vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluihin ovat olleet mittavia. Esimerkiksi suun terveydenhuollossa kiireetöntä hoitoa ajettiin keväällä alas ja henkilöstöä siirrettiin koronatehtäviin. Suun terveydenhuollossa hoitovelkaa on syntynyt yhteensä 1,3 miljoonaa käyntiä, ja suurin osa siitä kohdentuu alueille, joilla epidemiatilanne on ollut pahin, kuten Uudellemaalle.
