Tiesitkö? Helsinkiläisille sotilaille perustettiin ylellisiä himoja tyydyttänyt tehdas 1700-luvulla – oliko Suomenlinnan majurilla myös lemmikkikarhuja?

Historia: Östersundomissa toimi aikoinaan pelikorttitehdas.

Östersundomin kartanon nykyinen, englantilaissävytteinen päärakennus on peräisin vuodelta 1878. Kartano on yksityisomistuksessa. Kari Hakli / Helsingin kaupunginmuseo

Tuula Vuolle-Selki

Suomenlinnan rakentaminen liittyy erikoisella tavalla Östersundomin kartanon historiaan 1700- ja 1800-lukujen taitteessa.

Suomenlinnan, eli Viaporin linnoituksen rakentaminen valtakunnan suojaksi Helsingin edustalle aloitettiin 1700-luvun puolivälissä.

Lähiseuduilta, kuten Sipoosta, toimitettiin paikalle tiiliä, kalkkia, puutavaraa, elintarvikkeita sekä työvoimaa koko rakentamisajan. Porvarinlahdelta louhittiin kalkkia, jota kuljetettiin linnoitukselle tuolloin vielä purjehduskelpoista merenlahtea pitkin.

Pelikorttien tarve oli Viaporissa suuri – vastasihan Viaporin rakentamisesta pääosin paikalle komennetut sotilaat, joita palveluksessa oli parhaimmillaan 5 000. Myös käsityöläisillä oli merkittävä osuus rakentamisurakassa.

Linnoituksen upseerien kasvaneen pelikorttitarpeen tyydyttämiseksi heinäkuun 11. päivänä vuonna 1781 kuningas Kustaa III myönsi Viaporin linnoituksen paikallismajurille, Abraham de Freselle, luvan pelikorttitehtaan perustamiselle.

Kerrotaan, että majuri Fresellä oli linnoituksessa kaksi lemmikkikarhua, joita alueella liikkuneet sudet uhkailivat hyisinä talvina 1780-luvun alussa.

Tehtaan tarkoituksena oli hillitä himoittujen korttien laitonta tuontia.

Cambio-pelikortit. Aikoinaan huippumuodikas peli saapui Suomeen kustavilaisella ajalla 1700-luvun jälkipuolella, ja sitä pelattiin meillä aina 1800-luvun alkuun saakka. Helsingin kaupunginmuseo

Toinen pelikorttitehtaan omistajista oli sotaneuvos Fabian af Enehjelm Östersundomin kartanosta.

Voi olettaa, että tehtaassa valmistettiin ainakin kustavilaisella ajalla suosittuja Cambio-pelikortteja. Aikoinaan huippumuodikas peli saapui Suomeen kustavilaisella ajalla 1700-luvun jälkipuolella.

Tehtaan tarkoituksena oli paitsi vastata suureen kysyntään, myös hillitä himoittujen korttien laitonta tuontia. Lisäksi pelikorttien hankkimista säätelivät Kustaa II:n aikaiset ylellisyysverot.

Viaporissa korttien tekemisestä vastasivat siellä työskennelleet sotilaat ja käsityöläiset.

Vuonna 1787 tehdas siirtyi kokonaan Östersundomin kartanon isännän Fabian af Enehjelmin omistukseen, ja hän sai luvan siirtää pelikorttitehtaan kartanoonsa Sipooseen.

Korttitehtaan toiminta hiipui, kun sota Venäjän kanssa syttyi. Sota-aika ja sotaväen majoitustarve Östersundomin kartanossa lakkauttivat pelikorttitehtaan toiminnan vuonna 1808. Suomesta tuli nyt suuriruhtinaskunta.

Myöhemmin pelikorttitehdas siirrettiin Sipoosta Porvooseen. Kun keisari Aleksanteri I vuonna 1809 avasi Porvoon valtiopäivät, oli sotaneuvos Fabian af Enehjelm, Sipoosta, valtiopäivien edustajana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut