Yllättävä korona-ajan ilmiö: Eläkkeelle haetaankin aiempaa vähemmän – yli 30 prosentin pudotus viime vuodesta

Eläkkeelle vai ei? Kuvituskuva. Arkisto/ Katja Juurikko
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Vanhuuseläkkeen hakeminen on yllättäen vähentynyt korona-aikana. Päätöksiä vanhuuseläkkeistä on annettu reilusti vähemmän kuin vuosi sitten.

Tavallisesti talous ja terveys vaikuttavat eläkepäätöksiin eniten. Koronaepidemian aikana myös esimerkiksi vapaa-ajan harrastusten ja matkustamisen vähentyminen on kannustanut lykkäämään eläkepäiviä.

Työeläkeyhtiö Elon asiakaspalvelupäällikkö Sofia Antturi yllättyi, kun lokakuussa vanhuuseläkehakemuksia ei tullutkaan odotettua määrää.

– Odotimme hakemuksia tulevan enemmän, kun tammikuussa 1957 syntyneille tuli mahdollisuus jäädä vanhuuseläkkeelle marraskuun alussa. Olimme valmistautuneet selvästi suurempaan hakemusmäärään, Antturi toteaa tiedotteessa.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vanhuuseläkepäätöksiä annettiin lokakuussa 2020 noin 35 prosenttia vähemmän kuin lokakuussa 2019.

Eläkeiän nostamisen vaikutus näkyi tänä vuonna kesällä.

Vuonna 1956 syntyneiden alin eläkeikä on 63 vuotta ja 6 kuukautta, kun taas vuonna 1957 syntyneillä se on 63 vuotta ja 9 kuukautta. Kolmen kuukauden nousu tarkoitti hakemisen hiljentymistä viime heinä–syyskuussa.

Elon selvityksen mukaan korona on vaikuttanut ihmisten eläkesuunnitelmiin.

– Kyselimme asiakkailtamme, mitkä tekijät vaikuttivat, kun he punnitsivat eläkkeelle jäämistä. Saimme paljon vastauksia, jotka kertoivat siitä, että eläkkeelle jääminen on tarkkaan harkittu ja tärkeä päätös, kertoo Antturi.

Moni kertoi painavimpana vaakakupissa olevan talouden turvaaminen sekä oman terveyden ja jaksamisen arviointi.

– Kuulimme myös, että matkustelu- ja harrastussuunnitelmien siirtyminen tulevaisuuteen kannustaa eläkkeen lykkäämiseen. Moni miettii, että miksi ei jatkaisi töissä, kun matkustamista ja harrastamista on rajoitettu niin paljon. Työ tuo sekä sisältöä elämään että kasvattaa tulevaa eläkettä.

Esimerkiksi terveydenhoidossa keikkatöiden määrä on lisääntynyt. Kun töitä riittää, eläkkeen hakeminen lykkääntyy.

– Vanhuuseläkkeelle jääminen vaatii aina työsuhteen päättämistä. Töiden lisääntyessä ei välttämättä ole houkuttelevaa päättää työsuhdetta, Antturi selventää.

Lue lisää: Työeläkkeelle jääneet eivät aina hoksaa hakea myös kansaneläkettä – Kelan mukaan tapauksia on tuhansia

Monella alalla työt ovat vähentyneet, jolloin on turvauduttava työttömyysetuuksiin.

Toisinaan työttömyysetuus voi olla eläkettä suurempi, jolloin voi olla edullisempaa jatkaa töiden etsimistä ja nostaa etuutta.

Eläke on myös yleensä suurempi, jos sen aloittamisen jättää myöhemmäksi. Moni pohtikin sitä, että eläkkeen lykkäyskorotus, palkkojen indeksikorotus ja syrjään laitetut lisäsäästöt turvaavat paremmin tulevaisuuden kuukausituloja.

– Eläkkeelle jääminen voi muuttaa koko perheen taloudellista tilannetta, koska eläke ei yleensä ole yhtä suuri kuin palkka. Myös verotus ja muut kulut vaikuttavat paljon siihen, kuinka paljon eläkkeestä jää käteen. Eläkettä verotetaankin eri tavalla kuin palkkaa, muistuttaa Antturi.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut