Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ottaa voimakkaasti kantaa paikallisen sopimisen puolesta. Etlan keskiviikkona julkistaman muistion mukaan yrityskohtainen ja hajautettu sopiminen on johtanut suurempiin palkankorotuksiin kuin puhtaasti keskitetty sopiminen.
Muistio perustuu Etlan tekemään ja Työsuojelurahaston rahoittamaan tuoreeseen tutkimukseen.
Tutkimustulosten mukaan palkankorotukset ovat olleet Suomessa jopa 1,8 prosenttiyksikköä yleiskorotuksia suurempia silloin, kun sopimukseen on sisältynyt yrityskohtainen erä.
Yrityskohtaiset erät ovat kasvattaneet palkankorotusten hajontaa toimihenkilöillä, kun taas työntekijöillä ne ovat vähentäneet sitä.
– Tämä ero johtuu todennäköisesti toimihenkilöiden ja työntekijöiden erilaisesta suhtautumisesta palkkahajontaan ja paikalliseen sopimiseen, Etlan tutkijat summaavat.
Vaikka hajautuminen on Etlan mukaan nostanut suomalaisten palkansaajien ansioita, on niiden kokonaisvaikutus palkkahajontaan edelleen epäselvä.
Suomessa toimii perinteisesti keskitetty neuvottelujärjestelmä tupoineen eikä Suomi ole seurannut paikallisen sopimisen trendiä Euroopassa.
Suomalaisen neuvottelujärjestelmän hajautumisen esimerkkinä voidaan kuitenkin Etlan mukaan pitää yrityskohtaisia eriä, jotka yleistyivät 2000-luvun liittokierrosten aikana.
Muualla Euroopassa neuvottelujärjestelmän hajautuminen on selvästi yleisempää ja työehdoista sopiminen on siirtynyt yhä enemmän yritystasolle.
Etlan mukaan merkittävän monet eurooppalaiset tutkimukset osoittavat laajasti, että hajautuneempi neuvottelujärjestelmä johtaa korkeampiin palkankorotuksiin.