Helsingin poliisi oikoo rajuja väitteitä pelkoa herättävistä katujengeistä – "Mukana saattaa olla tavallisia nuoria"

Alle 18-vuotiaiden nuorten tekemiä epäiltyjä tapon yrityksiä on tänä vuonna tammi-syyskuussa tullut poliisin tietoon 4, viime vuonna vastaavaan aikaan 0. Kuvassa Pasilan poliisilaitoksen putka. arkisto / Päivi Tuovinen
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Helsingissä rikoksilla ja muilla tavoin oirehtivista nuorista on annettu julkisuudessa virheellinen kuva, sanoo ennaltaehkäisevän toiminnon komisario Katja Nissinen Helsingin poliisista.

– Nuoria, joista poliisilla ja viranomaisilla on huoli, on Helsingissä yhteensä 100–150. He ovat keskenään hyvin erilaisia, liikkuvat eri puolilla Helsinkiä, eivätkä missään nimessä ole samaa porukkaa, Nissinen alleviivaa.

Uutinen alkuviikosta aiheutti valtavan keskustelun siitä, mitä nuorisojengeille pitäisi tehdä ja onko kotoutumisen haasteita ratkottu Helsingissä oikein. Nissisen mukaan katujengejä ei Helsingissä edelleenkään ole siinä mielessä kuin poliisi asiaa katsoo.

– Katujengillä tarkoitetaan porukkaa, jolla on johtaja ja oma tunnus, ja joka pyrkii valtaamaan jonkin alueen itselleen esimerkiksi pelkoa ja rikoksia aiheuttamalla. Se, että jokin 5 hengen porukka tekee yhdessä rikoksen, ei täytä katujengin määritelmää, sanoo Nissinen.

– Porukassa saattaa olla mukana tavallisia nuoria, jotka eivät aiheuta huolta, ja sitten niitä jotka oirehtivat rikoksilla tai käyttävät päihteitä. Mukana voi olla myös nuori, joka osallistuu muun porukan kanssa rikokseen, vaikka yksinään ei sellaista tekisi, Nissinen kuvaa monitahoisia tilanteita.

Marko "Fobba" Forss nuorten kahakoista: Suomalaisia ja etnisiä rötösteleviä nuorisoporukoita on, mutta kyse ei ole jengitoiminnasta

Poliisi kertoi tiedotteella tiistaina, että helsinkiläisnuorista pienillä osalla ongelmat ovat kasautuneet aiempaa enemmän. Oirehtivista nuorista osa on ulkomaalaistaustaisia.

Helsingin poliisin ja sen yhteistyökumppaneiden yhteinen tavoite on katkaista mahdollisimman monen nuoren rikoskierre.

Nissisen mukaan rikoksiin ajautumisen juurisyyt pyritään selvittämään ja korjaamaan ne.

– Puuttuuko nuorelta opiskelupaikka, onko koulukiusaamista, kärsiikö lapsi kotonaan väkivaltaa, onko hänellä päihdeongelma... Syitä voi olla monia.

Nissisen mukaan huolta aiheuttavat nuoret ovat 13–19-vuotiaita.

– Suurin osa on 16–19-vuotiaita, mutta nuorempiakin joukossa on.

Pitkän linjan kasvattaja hämmästelee koulukiusaamisen ympärillä käytyä keskustelua: ”Kurilla pelottelu on niin historiaa"

Nissisen mukaan poliisi, vartijat ja nuorten kanssa työskentelevät muut aikuiset tuntevat varsin hyvin esimerkiksi Rautatieasemalla hengailevat nuoret. Asemalla puututaan matalalla kynnyksellä esimerkiksi nuorison harrastamien leikkitappeluvideoiden kuvaamisiin.

– Tai jos hyvin nuori on asemalla myöhään illalla, niin soitetaan kotiin.

Poliisin epäily: Kahden teinin Snapchat-riita johti 200 nuoren joukkorähinään – "Olivat vetäneet toisiaan tukasta"

Pitäisikö nuorten sitten välttää keskustaa iltaisin?

Nissinen toteaa, että nuoret ovat aina hengailleet asemilla ja puistoissa.

– Mutta jos ajatellaan, onko Rautatieasema 12–13-vuotiaan paikka kello 22 aikaan illalla, niin ei se minun mielestäni ole. Jotain muuta tekemistä pitäisi sen ikäisellä olla.

Nissinen sanoo, että joukkoliikenteen asemat kiinnostavat nuoria laajasti.

– Ympäri Uuttamaata tullaan Helsingin rautatieasemalle katselemaan mitä tapahtuu. Sitten, kun joku tarjoaakin huumeita, se voi olla nuorelle hirveän pelottavaa.

Nuorisopoliisi Marko "Fobba" Forss nuorten tekemistä vakavista rikoksista: "Erittäin harvinaisia" – Silti Suomessa vangitaan vuosittain noin 40 alaikäistä

Julkisuudessa on puhuttu myös viranomaisiin kohdistuvasta epäluulosta, joka voi johtaa esimerkiksi siihen, että rikoksia on vaikea selvittää.

Nissisen mukaan luottamus viranomaisiin palautuu, kun nuoria kohdataan usein ja matalalla kynnyksellä. Jos luottamusta ei kerta kaikkiaan ole, pyritään nuorelle löytämään joku joka kelpaisi.

– Se voi olla vaikka sosiaalityöntekijä tai nuorisotyöntekijä, joka kulkee matkaa hänen kanssaan.

Joukkotappelussa puukotettiin kahta nuorta miestä Helsingissä – Poliisilla hankaluuksia asian selvittelyssä: "On erittäin tärkeää kertoa tietonsa"

Poliisi on tunnistanut henkilöt, joiden epäillään liittyvän ravintola Kaivohuoneen edustan kuolemaan johtaneeseen väkivallantekoon

"Poliisilla ei ole keinoja puuttua alaikäisten vakaviin rikoksiin" – uhrien asema huolestuttaa konkaripoliisi Marko Forssia

Tilastot

Ryöstöissä usein huumeet taustalla

Helsingin poliisin tietoon tulleet alaikäisten väkivaltarikokset ovat tammi–syyskuussa kokonaisuudessaan vähentyneet verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Perusmuotoiset pahoinpitelyt laskivat 224:ään vuoden 2019 tammi–syyskuun 248:stä.

Nuorten väkivaltatilanteet liittyvät kuitenkin yhä useammin huumeisiin ja niiden myynnissä tapahtuneisiin ryöstöihin. Huumeet myös aiheuttavat poliisin mukaan usein sen, että rikollisuudesta ei irtauduta aikuisuuden kynnyksellä, vaan kierre jatkuu.

Lisäksi Helsingin poliisi on havainnut ilmiön, jossa alle 18-vuotiaat kanniskelevat teräaseita ja kertovat niiden olevan ”omaksi turvaksi”.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut